Eilen toivoin postauksessa salaa, että keittiössä näkyneet muurahaiset saisivat kissat yöksi vahtiin = hiljaisiksi. Kävi näin, mutta vähän eri syystä. Eli katit vahtivat murkkuja koko illan, vaikkei niitä montaa näkynyt, unohtivat ottaa iltanokosensa (yleensä nukkuvat puoli seitsemästä puoli yhdeksään) ja nukkuivat yön, heräten vain kerran syömään ja heti takaisin kainaloon nukkumaan. Ihan käsittämätöntä! Tänään murkkuja on näkynyt vain yksi, en ole ihan varma mistä ne tulevat, mutta luultavasti jostain keittiön vesiputkien/viemärin aukosta. Ja niihin käsiksi pääsy on lievästi sanottuna hankalaa.... Mutta aion yrittää - kokeilen suola-kaneli-neilikka-cocktailia :)
Neulepropleema. Takakappale ja etukappaleet ovat valmiit. Hihoissa on onneksi pitkä resori, kun en ole vieläkään kyennyt päättämään tekisinkö hihat silkkaa sileää (helppoa, nopeaa, mutta tuolla langalla siisti sileä on hankalaa) vai yksi banaaninlehtikuvio per hiha (mielenkiintoisempaa mutta hitaampaa). Taidanpa toivoa yön ja unien tuovan ratkaisun (tosin huomenna en ehdi kovin äkkiä neulomaan, on kokous ja uusintakokeita ja abien verbitestit korjattavana). Mutta takista on tulossa ihanaakin ihanampi, ellen nyt sitten vielä jossain onnistu mokaamaan lahjakkaasti - aina mahdollista....
Kissakuvahaaste, pikkuapulainen.
Ensin vanhempi kuva viime vuoden puolelta, silloin kun talossa vielä epätoivoisesti yritettiin kasvattaa kissojen lisäksi.jotain vihreää muualla kuin kattoamppeleissa. Viherpiipertäjiä nämä katitkin....
Ja eilen illalla herrat kuvittelivat pääsevänsä leipomaan minun seurakseni. Olin kuitenkin ovela ja heitin lattialle muutaman herkkupalan, niillä voi pelailla jalkapalloa tai suussa kuljetusta niin kauan kunnes Piki syö ensin oman herkkunsa ja saa sitten ryöstettyä Indyn herkun. Indy-rassu ei vissiin tajua niiden olevan syötäviä... Kauankohan liesituuletin muuten kestää melkein neljäkiloista kissaa? Piki on muuten taas näköjään melkein uforiiviö tai ufomarsilainen silmistä päätellen.
