Ja rommia pullo! Kyllä, voisin nostaa maljan, se onnistui, lanka riitti! Tarinahan alkoi jo melkein vuosi sitten. Juuli esitti blogissaan vaihtokauppaa: huivi hälle, langat sulle. Neuloin huivin ja sain maailman ihaninta, minulle mittatilauksena tehtyä lankaa. Olo oli kyllä äärimmäisen ylellinen, kun ajatteli, että minulle tehtyä lankaa! Ensin en meinannut uskaltaa neuloa ihanuuksia ollenkaan, sitten tein syksyllä ainakin viisi aloitusta ja sitten jotenkin homma jäi ufoksi.... Lanka on merinoa, käsissä, neuloessa ihanan tuntuista.
Oh, I should be so lucky! It is finished, yes, there was enough yarn! The story began nearly a year ago, when I agreed to a swap with Juuli. I'd knit her a round lace scarf and she'd spin yarn for a jacket. Can you imagine how luxurious it felt to get yarn spinned especially for me?!?
Joulukuussa sain loput langat ja nyt on vihdoinkin esittelyn aika. Pintaa:I got last of the yarn in December and now it's time to present my jacket:
Kuva on samea, koska otettu 400 isolla jotta väri säilyisi suht oikeana. Tajusin nimittäin eilen, että kamerassani on olemassa muitakin asetuksia kuin vuori, pärstä, salama, ei salamaa..... Jakun kroppaosa on neulottu jälkimmäisenä tulleista langoista, eli langan paksuuden vaihtelu on isompaa ja pinta mielenkiintoisempaa. En voinut edes ajatella mitään palmikkoa tai pitsiä - ne olisivat pilanneet langan ainutlaatuisuuden.
There was two kinds of yarn. Basically the same, but the yarn I got later had more variety in thickness - I liked this one more and used it for the body. The sleeves were made of the more even yarn, but I ran out of it and had to use the other to the last rows of the sleeves - that explains the 80s style thick parts on my shoulders.
Hihat (lanka riitti - just ja just) on neulottu ensimmäisen satsin langasta, eli kokonaisuutena ohuempaa ja tasaisempaa lankaa (tasaisuus ei nyt tässä tarkoita, että kehrääjää jotenkin voisi moittia tuosta jälkimmäisestä satsista, itse asiassa, tykkään jälkimmäisestä enemmän!). Se loppui kuitenkin ihan maaliviivoilla ja molempien hihojen (jotka eilisistä horinoistani huolimatta, päädyin neulomaan perinteisesti irtoina ja alhaalta ylöspäin) yläsosassa on muutama kerros paksumpaa lankaa. Se näyttää kuvassa hieman 80-lukulaiselta toppaukselta...
Jakku ylettyy juuri housun kauluksen alapuolelle - en oikein rakasta näin lyhyitä, selkäni palelee, mutta kieltämättä se kyllä näyttää aika hyvältä, opettelen siis pitämään. Hihoista tuli täydellisen mittaiset ja hihapyöriökin onnistui, vaikka sen olen soveltanut ihan itse ekan kerran eläissäni! Vain kerran jouduin vähän purkamaan. Hihojen alut (resoria lukuun ottamatta) purin kyllä kerran, koska aloitin jo hätävarasuunnitelmana ohuita raitoja viininpunainen nalle + tummanpunainen 7veikka yhdistelmällä (joka muuten oli sen verran makea, että käytän vielä jossain).
I'm not used to this short jackets - my back gets cold, but it does look quite nice, so I'll just have learn to like the shortness. For the first time ever I managed to create the sleeve cap by myself!
Malli: Mitoissa apuna malli 27/Novita talvi 2007 (paitsi hihapyöriö ja hiha-aukko ihan omaa sovellusta)
Lanka: Juulin kehräämää, nimeltään Paprika. 696 grammaa.
Puikot: 8mm bambupyöröt
Napit: 3 kpl metalliset omista varastoista (its.as. komeammat napit on tilattu, mutta ehkäpä käytän ne (kunhan joskus tulevat) johonkin muuhun - marinointi tekee hyvää napeillekin).
Pattern: Model 27/Novita winter 2007 (for the measurements only, and the sleeve cap is my own)
Yarn Juuli's hand spinned, called Paprika. 696 grams.
Needles: 8mm bamboos
Buttons: 3 metallic ones from my own stash (actually I did order new ones, but they haven't arrived yet and maybe I'll use them somewhere else).