Muutoksia

Eilinen oletettu neulomisaika meni järjestelemiseen (paitsi mitä nyt päätin, että se mistä lanka loppuu, ufoutukoot rauhassa, ei kiinnosta. Ja neuloin kolme mallitilkkua ja loin silmukat iiiiiihanista Noroista iiiiiihanilla KnitPickseillä). Eli aamulla imuroin ja jätin sohvan keskelle lattiaa. Kotiin tullessa otin kaikki matot pois (menköön saunaan varastoitumaan ja odottamaan kesää ja pesua), imuroin uudestaan ja päätin vaihtaa järjestystä olkkarissa - varma nakki millä meikäläisen saa siivoamaan oikein kunnolla. Ja vaihdoin, laitoinkin sohvan kulmaan hivenen vinottain - vie kyllä tilaa, mutta toisaalta sen taakse saa piiloon kaiken maailman roinaa. Tässä huushollissa suurin vika on säilytystilan puute.

Kissathan riemastuivat ylettömästi tuosta siivousrumbasta.
A) Nyt ne pääsevät sohvan taaksekin, eli voi ravata, kiipeillä, roikkua ynnä muuten riehua sen ympäri = uusi kiipeilyteline!
B) Nojatuoli muutti ikkunan eteen = uusi näköalapaikka ulos.
C) Nojatuoli joutui samalla kattokoukkujen, eli amppelien läheisyyteen = nyt voi kurkotella kukkia, tosin mokoma emäntä vaihtoi kukkien paikkoja keskenään eli se kaikkein herkullisin on kaikkein kauimpana...
D) Kun ei ole mattoja, koko huusholli on loistava jalkapallo(kissantassupallo?)kenttä!

Kissakuvahaasteessa tällä kertaa ruokailu. Tässä kuva viime elokuulta - voi kun nämä olivat pieniä ja söpöjä!

Ruokailu on persoonallinen asia. Indy ryntää aina ensimmäisenä paikalle kun kuuluu jotain oletettavasti jääkaappiin tai muuten ruokaan liittyviä ääniä. Ja ahmii - sikamaisesti. Kerralla paljon. Piki tulee paikalle myöhemmin, syö vähemmän kerralla, mutta käy syömässä useammin. Ja on kiinnostuneempi minun herkuistani. Molemmat roudaavat lempilelunsa mukaan, suoraan ruokakuppiin, jos nälkä yllättää kesken leikin. Niinpä meillä joskus yöllä vessassa käydessä voi vahingossa tallata kissanruoassa uitetun leluhiiren tai pallon päälle.... Yök!