9. huhtikuuta 2008

Ehkä

Ehkä Pariista selviää hengissä. Ja kaikki on taatusti viinimarjamehun (tulee jo korvista ulos), hunajan (suoraan lusikalla), valkosipulin (marinoituja kynsiä), kissahoitajien, untuvatäkin ja teidän ihanien kannustuskommenttienne ansiota - kiitos!

Kummallinen tauti. Ei tule kunnon nuhaa. Ei vieläkään (eikä kyllä enää tartte tullakaan) kurkkukipua. Yskä on ja kuumetta, tosin huomattavasti parempi olo tänään. Sen huomaa mm. siitä, että olen viettänyt kohtuu paljon pohdiskelemalla minkä neuleen ja puikot otan reissuun.... Jos otan MysticLight-vihjeet, mikä pyörö? Knitpickseissä on metallia, pääseekö koneeseen, en uskalla riskeerata niiden menettämistä. Toisaalta sukkaneule olisi mukavan aivoton taatusti väsyneelle matkaajalle, mutta kun niiden tekeminen on niin nopeaa.... Mutta onkohan minulla aikaa neuloa missään muualla kuin koneessa ja lentokentällä? Lankakauppoihin ehtiminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, yritän kuitenkin.

Olen yrittänyt pakottaa itseni nukkumaan ja lojumaan vällyjen alla sohvalla. Vähän kuitenkin on pakkaamista aloitettu eli hain matkalaukun varastosta. Ja mitä himskatin katteja herrat kuvittelevat muka olevansa!!! Matkalaukku EI kiinnosta! Juulia (kissojen taivaassa vuodesta 2001) valloitti aina matkiksen, oli suorastaan maanvaiva pakatessa. Toisaalta, näille tämä on eka kerta, eivät vielä ymmärrä joutuvansa huomisiltana Hilman kotiin hoitoon moneksi yöksi... No, syliterapiaa nämä sairaanhoitajat osaavat kyllä antaa, yhdessä ja välillä yksitellen.

Tosin taitaa hoitajan roolikin olla rankka.

Unohtunutta. Viime lauantaina koulutuksessa työkaveri (ei käsityöihminen ollenkaan) istui vieressäni. Katseli aikansa ja kysyi lopulta:"Kummallista lankaa. Se siis tekee noi raidat itse?" Toinen kysymys heti perään (pienen kiemurtelun jälkeen):"Mihin ihmeeseen sinä oikein noita kudot?" Tuota.... sukkia, villasukkia nimenomaan ei ole koskaan liikaa, on taas tässä taudissa tullut todettua, parhaimmillaan kolmet sukat päällekkäin.

Lisää unohtunutta. Älkää ikinä menkö tautisina hammaslääkäriin. Ainakaan kuumeessa. Oli maanantaina tarkastus + hammaskiven poisto + muottien otto (tai jotain sellaista uutta purentakiskoa varten) aika kaamea kokemus. Hammaslääkäri onneksi oli äärimmäisen mukava ja asiantunteva. Ei aina voi parjata terppakeskuksia.

Villi Pohjola. Tyhmä aika lähetykselle, mutta ihana nähdä taas! Marilyn neulomassa...