In the afternoon I said I won't do it. But I had to.
Se alpakkatakki. Neljä senttiä kainaloihin. Pyörönä, koska se on niiiiin kätevää. Ihanaa pintaa. Mutta piru vieköön, se on ihan reteesti liian iso! Ja koska minulla nyt niin kätevästi oli tämä jättikokoinen mallitilkku, mittasin uudestaan. Joo, ei ole 24 s vaan 20s yhtään pingottamatta. Joten purin näteiksi keriksi ja aloitan kohta (parin teekupin ja keksin jälkeen) uudelleen S-koolla. Luotan siihen, että 1) en liho (hah!) 2) pingotus auttaa, jos tästä kuitenkin tulee pieni 3) käsialani pysyy samana (viimeaikaisten sukkakokemusten perusteella se muuttuu taatusti).
My alpaca jacket. Only an inch from the below arm. On circulars as it is sooooo handy and seamless. Lovely. But damn, it's far too big! And since I now had this lovely big swatch, I made some measurements. It's not 24 stitches, but 20. So, I frogged it into nice round balls and I'll start over (after a couple of cups of tea and some cookies), this time the size S. I base my trust on 1) not putting on any weight (ha!) 2) blocking will help if this one turns out too small 3) my knitting and gauge will stay the same (based on the experience with the last couple of pairs of socks, no way).
Herrat äsken päiväunilla saunassa. Pikkukoppa on lainassa, joten molemmat ahtaasti isossa.My men having a nap. My friend has the small box on loan, so both squeeze into the big one.
