Tänään aamulla herätessä ihastutti. Päivällä ulkona välituntivalvonnassa ihastutti ja harmitti (kun ei ollut kameraa mukana). Töistä onneksi onnistuin lähtemään jo puoli neljältä (viime viikkojen aikaisuusennätys) ja kaahasin varmaan ihan liian kovaa kotiin. Miksi? Siksi:
Ihan pakko saada pitkästä, pitkästä aikaa luontokuvia. Vaikka vain kolme onnistunutta, kun meidän kuoppaan asti tuon ihanan valoilmiön viimeiset säteet eivät oikein ulottuneet... No, ehkä viikonloppuna lisää?
Ja jokin sanoi tänään päässä klik. Ohje ja lanka kohtasivat. Nyt puikot sauhuavat. Ja päässä pyörii yksi toinen idea, joka pitäisi saada pihalle.
Herrat nylkyttivät taas viime yönä niin innokkaasti metelöiden, että pitääköhän vuoden vaihteessa tulevia uusia naapureita varottaa? Vai pitäisikö kysyä el.lääkäriltä, olisiko mitään (feromoni?) juttua, joka vähän rauhoittaisi näiden hormoneja. Jollen olisi itse vieressä katsonut, luulisin, että näillä on rusinat tallella... Toisaalta, nyt tätä ei enää tapahdu joka yö. Ehkä ne siitä asettuu.