Tänään kun tulin töistä kotiin, riiviöt olivat tapansa mukaan eteisessä vastassa, Piki kelli selällään onnellisena vaatien silityksiä. Menin keittiöön ja olkkariin. Voi p....! Kuka (no joo, kukahan) on vetänyt alas äitienpäiväruusun (ruukku ehjä tällä kertaa, maanantaiyönä hajosi edellinen) ja levittänyt mullat kaikkialle.... No, Piki ihan taatusti, ainakin veti heti selälleen multiin ja kieriskeli lievästi sanottuna autuaan näköisenä. No, haetaan rikkalapio ja harja. Tai oikeastaaan imuri. Voi p....! Kuka idiootti on levittänyt ja repinyt kylppärin täyteen talouspaperisilppua.... No, Indy tietysti. Sitä vartenhan rulla on yleensä piilotettu keittiön kaappiin. Mutta kun minä aamulla ennen töihin lähtöä pesin kissojen laatikot....
Joo, herrat pääsivät ulos lenkille, vaikka minä palelin hirveästi. Isoa ja läskiä varista kytätessä Indyn tassu lipsahti ja toinen takakoipi kävi melkein nivusta myöten järvessä. Ei haitannut menoa, enemmän tuntui harmittavan variksen karkaaminen.
Minäkö?Hetken aikaa oli tilanne, ettei ollut yhtään neuletta aktiivisesti kesken. Aktiivisesti - ufoja ei lasketa. Niitä pitäisi purkaa ja ainakin yhdet langat värjätä ja yrittää toisella mallilla. Nyt on uutta aloitettu. Välähti nimittäin mieleen tuolla ulkona herrojen kanssa värjötellessä, että kevätjuhla on kahden ja puolen viikon kuluttua. Ja tällä menolla siellä tarvitsee jotain lämmikettä. Ja minähän ostin joskus pari viikkoa sitten jopa langat yhteen malliin ko. juhla mielessä.... Aloitus siis. Mutten ole varma tykkäänkö...
