Hassua

Hassua kuinka nopeasti mieli muuttuu. Toissapäivänä kiukuttelin, äyskin, hermoilin - olin varmasti rasittavaa seuraa. Tänään olen ollut yhtä hymyä! Sain nukkua pitempään (koeviikosta on jotain hyötyä). Eilen ehdin jopa syömään kunnon ruokaa. Olen ehtinyt neulomaan - tosin pienissä erissä, mutta kuitenkin.

Parasta tänään, ihan ehdottomasti, oli kuitenkin kokkien parikoe. Ensin äänsivät ranskaa parhaan kykynsä mukaan. Sitten paritehtävä paperilla. Tuota jälkimmäistä tehdessä yksi opiskelija (tunneilla vetämätön pelle) hymyili kierosti, katsoi silmiin ja totesi:"Hei, mähän äänsin ton yhen väärin! Siis ei se oo sieniä (champignons) vaan shamppanjaa (champagne)!" Se tajusi!!! Ihan itse. Minä olin jo tässä vaiheessa ihan autuas ja valmis unohtamaan kaiken laiskottelun. Hetken päästä tämä söpöliini jatkoi vielä:"Mää luulin, etten osaa yhtää mitää, mutta hei, tästähän tajuaakin!" Ja hymy päälle. Opettajan sydän on helppo sulattaa :)

Tässä euforisessa tilassa lupasin sitten tulla ensi vuonnakin opettamaan ravintolaranskaa, jos vain saadaan lukkariin mahtumaan. Ja lupasin järjestää uusintakokeen halukkaille/tarvittaessa. Ja myöhästyin 10 min kansalaisopistolta (vaikka ajoin niin, että onneksi poliisia ei näkynyt). Onneksi olin jo viime viikolla ennakoinut ja kertonut mahdollisesti myöhästyväni...

Onkos Tampereella hyviä lanka-aleja? Lauantaina tulen sotkemaan paikallisen liikenteen....