Kyllä, minäkin olen niitä koulusta liikuntatrauman saaneita. Inhoan syvästi hiihtämistä ja juoksemista. Tykkään aerobicista (hyvin vedetystä), metsässä kävelemisestä, uimisesta (jos saan uida yksin, ei muita roiskuttelemassa) ja toisinaan jopa kuntosalista. Lupasin harkita seuraksi lähtemistä tuonne viimeiseen. Saas nähdä milloin....
Tänään mietin kummaa. Olin nimittäin kokouksessa, ja EN neulonut. Miksi? En ymmärrä. Tunsin kaikki läsnäolijat, näen kaikkia miltei päivittäin. Jokainen heistä tietää minun neulomisaddiktioni, eikä kukaan varmaan olisi hönkäissyt kahta kertaa jos olisin vetänyt kerän ja puikot esiin - olivat kyllä mukana. Mutta, jotenkin, vaan tuntui. Ehkä se johtui siitä, että istuimme kaikki kahdeksan saman pöydän ääressä? Ei, ei se sekään voi olla, koska huomenna OAJ:n kokouksessa on sama homma ja siellä taatusti neulon. Mikä ihmeen aerosoli ilmassa esti neulomisen?
Äsken alkoi kansalaisopisto ja ranskan alkeet. 16 opiskelijaa (19 ilmoittautunutta). Vanhin noin 70 ja risat, nuorin ehkä 11-vuotias. Yksi nykyinen oppilaani peruskoulusta, yksi lukiosta, yksi entinen (naaman muistin, nimeä en). Ensin, kun eivät tunteneet toisiaan, jäykkää... Mutta oma tekemäni ruokapalapeli särki jään. Jäi hyvä fiilis!
Ja keuruulaiset ja lähikuntien immeiset! Jos hyvin käy, kevätpuolella voi olla kansalaisopistolla kehruukurssi! Kyselin tänään....