Vaikka niiiiin väsytti eilen, kampesin itseni aamulla aikaisin ylös ja ajoin Tampereelle. Ja kyllä kannatti!

Itse koulutus (Suomen ranskanopettajain yhdistys, aiheena lyhyiden kielten uudet viestinnälliset kirjoitustehtävät, niiden arvostelu) oli kertakaikkisen mahtava! Upea, mielettömän hyvä kouluttaja (yo-lautakunnan ranskan jaoston puheenjohtaja - vaikka yo-lautakunnasta välillä puhutaan ja kirjoitetaan kaikenlaista, tämän jälkeen luotan ranskan jaostoon kuin peruskallioon). Innostuneita osanottajia ja mahtava tunnelma. Keväällähän olin samasta aiheesta saman tyyppisellä lauantailuennolla (tällä kertaa ei ollut luento, vaan työpaja), jonka veti joku yo-lautakunnan ruotsin ihminen ja silloin masennuin ja vaivuin epätoivoon. Nyt taas fiilis on positiivinen, jopa harmittaa kun ei nyt syksyllä ole yhtään kirjoittajaa... Ja oli äärettömän mukavaa ja hyödyllistä tavata muita ranskan opettajia ympäri Suomen - me kun olemme kouluilla aina (no, isoimmat Suomen lukiot poislukien) yksinäisiä susia aineemme parissa. Ja ihan vahingossa törmäsin kaverini kummitätiin tässä sakissa!