Köh

Ette ikinä arvaa mitä mulla on? No, tietysti se flunssa, mutta ohi menossa, yskityttää kipeästi ja paljon ja ääni on erittäin sexy ja räkää piisaa (eikö sitä voisi jotenkin hyötykäyttää, vaikka lämmitykseen?).

On myös just siivottu talo - paitsi matot on vielä pihalla kun en missään nimessä halua sitä likaista (kissojen oksua) olkkarin mattoa takaisin lattialle.... Tahdon ehdottomasti uuden (yksi isohko tai sitten kaksi pienempää, käytännöllisempää), punaisen maton. Huomenna kierrän paikalliset kaupat.

Mulla on myös vapaa viikonloppu. Siis ei mitään sovittua tai pakollista. Tai yksi kyläily, mutta se on ihan kivaa.

Aion siis kehrätä ja neuloa. Tänä aamuna totesin erittäin akuutin tarpeen kauniille kirjoneulesäärystimille, eli niitä voisi vähän mallailla ja tehdä mallitilkkua ja laskelmia. Tai sitä ennen tutkia lankavarastoa... Älkää vaan muistuttako niistä keskeneräisistä... Säärystimissä vaan on hankalaa se, että kuvion pitää osua nätisti yksiin ympäri koiven. Säärystimen pitää olla hieman löysä (jotta mahtuu vaatteiden päälle) mutta ei liian plösö (tippuu nilkkaan). En halua joustinta kuin vähän molempiin päihin, siinä kun ei kuvio näy sievästi. Vaatii siis testailua.

Tänään suorastaan harmitti kun ei ollut kameraa mukana töissä. Villasukkia jaloissa - paljon! Lukion kakkoset viettivät perinteistä puolivälinpäivää pyjamissa. Pyjamien seurana oli vaikka minkä moista karvaturritossua, mutta myös kiitettävän runsaasti villasukkia (ja yhdet virkatut perinnetossut). Tosin komeimmat sukat (vihreää 7veikkaa tai nallea), polvisukat ja palmikkoja näin jonkun nuoremman tytön koivissa - en tunnistanut (en tyttöä enkä sukkamallia).