18. marraskuuta 2008

Ruskeaa

Kyllä, se oli se lämpötolpan avain. Ensi keväänä, kun siirrän sen avainnipustani kesäteloille, laitan siihen lapun!

Kissojen omituisuuksista unohtui vaikka mitä.... Piki kyttää minun suihkussa käyntiäni aina peilikaapin päältä. Indy tekee kaikista pahvilaatikoista tilataidetta kahdessa silmänräpäyksessä. Kumpikin osallistuu ylen aktiivisesti leipomiseen - kissa-allergikon ei ehkä kannata syödä meillä mitään... Ja vaikka mitä muuta.

Ei tämä ihan ole muuttunut silkaksi kissablogiksi. Kehrätty on. Ne ensimmäiset, jotka jo etukäteen päätin jättäväni yksisäikeisiksi enkä sitten pyörtänyt missään vaiheessa päätöstäni. Ylin on sellaista tarkoituksella välillä paksua ja välillä ohutta. Ehdottomasti liikaa kierrettä ohuissa pätkissä eli tarvitaan lisää harjoitusta. Tätä on 38 grammaa, eikä ole pienintäkään aavistuksen hippusta mitä tästä tekisi ja milloin.

Alemmat kuvat ovat samasta langasta - alimman kuvan värit ovat päin honkia. Kaikki siis samaa Shetlannin lammasta, käsittämättömän ihanaa kehrättävää! Niin helppoa ja nopeaa.

Tämä on tasaisen paksua/ohutta. En ole mittaillut mutta sellaista nallen paksuista tai himpun ohuempaa. Tässä kierre pysyi huomattavasti paremmin hallussa (vaikka tämäkin on yksisäikeistä), mutta on sitä silti hitusen liikaa. 62 grammaa. Pitänee kehrätä samanpaksuista jotain tummaa yksiväristä tämän seuraksi, jotta saan - taas vaihteeksi - hansikkaat.... Ja muuten, ne ihan ekat tekemäni hanskat, jotka olivat kadoksissa koko alkusyksyn, löytyivät yhden vähemmän käytetyn takin taskusta. Mutta mulla on jokin pakkomielle saada aikaan hansikkaan selkämykseen pyöreä kuvio. Ja mieluiten eri värillä....

Ilta on mennyt välttäessä nielemistä, niistäessä, juoden mustaherukkamehua, peiton alla, neuloen kahta kerrosta yhä uudestaan ja uudestaan.... Nyt, silmukkamäärä ja kuvio täsmäävät.