Tänä aamuna pakasti. Ajoin töihin. Unohdin totaalisesti, että tie koulunmäelle oli suljettu uudisrakennustyömaan takia (on muuten suljettu sitten kauan), joten ylimääräinen kurvi matkaan. Pysäköin, etsin piuhan ja p...! Missä ihmeessä lämpötolpan avain on? Joo-o. Nyt sitä avainta on sitten kaivettu kissojen avulla koko ilta. Ei ole työpaikalla (paitsi ehkä siellä jaloissa olevassa arkistossa (=neljä kopiopaperilaatikkoa täynnä paperia). Eikä löydy kotoa. Kolmannella kerralla löysin avainlaatikosta (peltiloota, jossa on kaikki vara-avaimet ja lundian hyllynupit) yhden potentiaalisen avaimen. Tosin siinä ei ole sitä muistamaani keltaista perää.... Testaan huomenna. Löysinpähän tässä kaivamisoperaatiossa melkein kymmenen euroa kolikkoina, hiuslenksuja, kissojen palloja, karkkia, huulirasvan, PikkuMyy pinssin ja vaikka mitä.
Piki-herra sai elämänsä ensimmäisen haasteen Annilta.
"Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi kissaa, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani kissat tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommennttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."
1. Kaikki pyöreä. Pakkomielteenomaisesti aina pitää vähän heilauttaa tassua, sipaista ja kokeilla, jospas se kävisi pallosta. Kaikki liki pyöreä käy.... Ja vielä parempi jos ne haisevat hyvälle tai jos niistä irtoaa pikku hiljaa jotain litkua.... Eli: päärynä, mandariini, appelsiini, tomaatti, kiivi, rusinat, viinirypäleet, pähkinät, kananmunat....
2. Mamin kainalo. Nukkumaan mennään tasan klo 22.00. Jos ei mamia näy, sille pitää osoittaa mieltä ja mennä nukkumaan sen jalkoihin Indyn viereen. Mutta jos mami tulee oikeaan aikaan, käyn ensin syömässä, sitten vessassa ja sitten tulen vaatimaan paikkani mamin oikeasta kainalosta. Hätätapauksessa vasenkin käy, mutta oikea on parempi. Peiton alle puoliksi, etutassut ojennettuina mamin käden päälle. Tuhisen tyytyväisenä. Aamuyöstä peiton alla tulee kuuma, joten käyn vähän kävelyllä. Takaisin tullessani haluan ehdottomasti mamin rinnan päälle nukkumaan.
3. Vessassa käyminen. Osun aina laatikkoon ja olen muutenkin siisti otus. Mutta aamuisin, kun kuulen, että Indy leikkii eteisessä ja on kamala hätä laatikolle, käyn siellä pikapissillä. Eli kaksi raaputusta = kelpaava kuoppa, pissit, sitten häntää ja takatassuja ravistaen ravia Indyn luokse eteiseen. Emäntä ei oikein tykkää, kun mun perästä lentää samalla vielä pisaroita ympäri huushollia.... Mutta kun on kiire!
4. Äänet. Pelkään kaikkea mahdollisesti vaarallista. Ulkona jostain syystä ei tunnu niin vaaralliselta (ei ne autotkaan päälle tule, vaikka pihaan kurvaavatkin, riittää kun vaan makaa hiljaa hetken ja odottaa, että nekin hiljenevät), mutta kotona, sisällä on ihan kamalaa ja kauheaa, jos tulee jotain ihan tuntemattomia ihmisiä, jotka puhuvat ja nauravat kovaa (vaikka ihastelevatkin meikäläistä). Eivätkö ne ymmärrä, että vain me katit saamme metelöidä ja riehua täällä!?!?! No, yleensä ne tajuua hetken päästä, kun piilottelen saunassa. Sitten ne hiljenee ja odottaa ja sitten voin tulla näyttäytymään. Pakko myöntää, että viime aikoina on kyllä käynyt ihan spesiaalikissaihmisiä kylässä, koska niiltä ei ole tarvinnut piilotella kuin ihan pieni hetki.
5. Kukat. Syön kaikki kukkivat kukat. Ruusut ja tulppaanit ovat kaikkein parhaimpia, mutta ei sillä lajilla niin kauheasti väliä ole....
Viisi haastettavaa..... Vaikeaa. Velipoika Indy tietysti:
1. Sama kuin veljellä.... Vieläkin intohimoisemmin jos mahdollista.
2. Vesi. Oma vesikuppi on jotenkin.... tylsä. No, voi siitä juoda, mutta sillä vedellä ei voi leikkiä. Hanasta tippuvaa vettä voi tuijottaa kiinteästi, kauankin. Mutta, voi autuus ja onni, jos joku yrittää opettaa meikäläiselle jotain suihkupullon avulla - se on niin hauskaa, kivaa, mukavaa ja ihanaa! Ihanampaa (ainakin tsiljoona kertaa ihanampaa) on vain kesällä se iso ja vihreä letku jolla emäntä kastelee puutarhaa. Sen vesisuihkua on ihan pakko jahdata mielipuolisesti kunnes oon ihan likomärkä....
3. Kesäkurpitsa. Syön vain ja ainoastaan kissanruokaa. Latzia ja Mjauta. No, kuivamuonat olisivat oikein hyviä, ne eläinlääkäriltä saatavat hairballit, mutta kun niitä me ei saada kovin usein. Ainoa ns. ihmisten ruoka josta tykkään mahdottomasti on tuore kesäkurpitsa. Emäntäkin tykkää ja se vuolee juustohöylällä viipaleita leivän päälle aamuisin. Mun täytyy saada oma viipale tai pari. Jos en saa, ryöstän koko emännän leivän.
4. Ääni. Mulla on aika paha ääni. En oikeastaan sillein keskustele, että vastaisin kysymyksiin ym. (kuulemma edellinen katti Juulia teki niin - liikaakin). Mutta mulla on kyllä melkoisen laaja äänivalikoima. Komeinta ja kuuluvinta on mourunta kun haluan ulos. Kakkoskomeinta on haukahdus - sen saan aikaan kun hyppään pöydältä alas lattialla ja maukaisu katkeaa kesken kun osun koko massallani lattialle. On niitä muitakin, mutta periaatteessa kaikki sellaisia miehisiä bassoja ja kuuluvia. Jätän nuo korkeammat äänet Pikille.
5. Sama kuin veljellä. Mutta ehdoton lempparikasvi on atsalea. Siihen, sinne sen uumeniin voi työntää koko pään ja sitten ravistella päätä (ja kasvia) ihan älyttömästi. Kaikki lehdet ja kukat tosin katoavat tällä menetelmällä jotenkin kummallisen nopeasti...
Ne neljä muuta - täytyy yrittää löytää katzikaisia, jotka eivät ole vielä vastanneet.... Jos kunto kestää, PikkuVeikka ja Neiti Valtonen voisivat vastata, ja Manteli myös, ja Tuppo ja Nöyhtä vielä. Oho, siinähän tuli jo liikaakin - ei se varmaan haittaa...
