11. marraskuuta 2008

Pari

Ensimmäinen pariasia. Kiitos kaikille kommentoijille! Opettajalle on varsin terveellistä kuunnella aina myös sen toisen osapuolen mielipiteitä. Tärkeintä mielestäni on käyttää vaihtelevasti eri metodeja, jotta jokainen saa välillä kokea iloa ja toimia itselleen kaikkein mieluisimmalla tavalla. Varmasti välillä on tylsää, mutta toivottavasti myös toisinaan kivaakin. Eri luokat/ryhmät ovat erilaisia ja ensin, uuden luokan kanssa otan aika varman päälle, vältän kaiken maailman uusia hienouksia. Sitten kun oppii tuntemaan, jotenkin tietää, mitä voi kokeilla minkin porukan kanssa. Yhden sakin kanssa aikoinaan jopa kehitettiin kuorosuomennos.... Itse haluan välillä testata jotain uuttakin (alkusyksystä kokeille ja tarjoilijoille se parikoe, jota aion testata myös ysin ranskiksille - kysyin kyllä heiltä luvan, lupasivat), mutta monesti oppilaat ovat aika konservatiivisia.

33h - kyllä se menee. Päivä kerrallaan. Joskus on ollut kaksi jaksoa peräkkäin 35, mutta nyt onneksi uuden vuoden jälkeen on huomattavasti kevyempi urakka.

Toinen pariasia. SNY!!! Jotenkin ajattelin, että annat viimeisen paketin sitten kun tapaamme lauantaina, mutta totta, kevyempihän minun on kulkea messuilla, kun paketti oli jo tänään laatikossa. Ihanaaaaa! Addin pyöröt (minulla ei taidakaan olla bambuisia addeja) lempikoossani, mainio kortti, söpö teesiivilä, aivan mieletön namupaketti (yritän pitää kaapissa piilossa ja nautiskelen sitten syvimmän synkkyyden hetkellä lääkkeeksi) ja mitä lankaa!!!! Vaikka Petäjävesi tuossa naapurissa onkin, eivät Utunan langat ole minulle vielä tuttuja. Tämän värin nimi on Lempi. Kuvassa väri näyttää vihervältä, luonnossa (keinovalossa, kotiuduin myöhään) näytti harmaalta, aavistuksen rusehtavalta - pitää vielä nähdä huomenna (tai tod. näk. lauantaina, ellen sitten ota vyyhtejä töihin mukaan) luonnonvalossa. Käsittämättömän kaunista lankaa! Heti tekee taas mieli hanskoja..... Lämmin kiitos - odotan kovin tapaamistamme!


Kolmas pariasia. Lapaspari. Kuuntelin neuvojanne ja kissoihin nuo neulahuovutukset nyt sitten yrittävät liittyä. En osaa piirtää, en yhtään. En siis myöskään oikein osaa mallailla tahi suunnitella noita kuvioita. Teen vaan, ja siksi kissan pää meni vähän toiseen laitaan.... Toinen kuvio on olevinaan tassu. Ei, tästä talosta ei löydy vaaleanpunaista villaa. Ja toisaalta, Pikin anturat ovat tummanruskeita. Kivat kuitenkin!

Sellaiset oikein kädenmyötäiset lapaset.
Ohje: ei ole
Lanka: Eskimo (ihanaa!), 97g
Puikot: 3,25 mm (lähimmät käteen soffalla osuneet, kun Piki nukkui sylissä. Olisivat kyllä voineet olla isommat.)

Noita tikutellessa (ja kattien tassuja vahtiessa - no, pitäähän kaikkeen osallistua!) ihailin taas luonnon kauniita värejä - tahtoo kehrätä heti jotain just noista villoista! Aikaa, please!