Meidän peppu-kuva. Kissakuvahaaste siis. Eivät nämä väkkärät pysy hetken vertaa paikoillaan, jotta kuvan saisi. Tai pysyvät, mutta silloin Piki nukkuu minun sylissäni ja Indy sohvan selkänojalla ja kamera on keittiön kaapissa... Joten pientä lahjontaa lempiherkkuruoalla (Latzin pikkupussit) ja kas, tarjolla on:a) yksi kappale noin 4,6 kiloista hyvin tumman suklaan ruskean (vaikka kuvissa näyttää aina mustalta) kissan pyöreää ja häntä tyylikkäästi aseteltua perää. Piki syö aina tästä kupista ja asettelee itsensä aina nätisti, eikä koskaan ole liian kiire, vaan tyyli ja rauhallisuus ovat pääasiat.
b) yksi puolikas perä noin viisikiloista melkein mustavalkoista kissaa (ei myöskään ihan musta). Indyllä on aina hätä - nähtävästi se pelkää, että ruoka loppuu kesken tms. Eli aina ikkunan puoleisesta kupista ja aina seisten puoliksi lähtövalmiina. Ja toisinaan on pakko myös varmistaa (tunkeutumalla törkeästi) ettei Pikillä vaan ole parempaa sapuskaa.
Herrat ovat aika sotkuisia aterijoijia, joten suojana alennuksesta hommatut muovitabletit (helppo pestä koneessa) - nuo mäyrikset oli ihan pakko laittaa tuohon... Huomatkaa myös syömään tuodut ja kupeissa päivän ja yön aikana uitetut lelut... Tämän huushollin äärimmäisen elegantti ja omaperäinen sisustusidea.
