14. marraskuuta 2008

Onnellinen

Yksinkertaiset asiat tekevät minut käsittämättömän onnelliseksi. Suorastaan varpaat kipristyvät onnesta just nyt!

1. Nancy Bushin uusin opus saapui vihdoin tänään tännekin asti. Ja kerrankin olin onnekas - tämä ensimmäinen painos loppui melkein heti joka paikasta ja minä taisin olla niitä viimeisiä jotka sen onnistuivat Book Depositorystä saamaan. Kirja on upea. Todella kaunista pitsiä ohuen ohuesta langasta. Ei pätkärääkkäystä lähimaillakaan ;) Ainut pikkuruinen miinuksen tapainen minun silmissäni on se, että suurin osa malleista on suorakulmaisia, kun itse pidän enemmän kolmioista. Mutta ihana.

2. Ensimmäinen piiiiiiiitkistä viikoista on ohi. Enää neljä + koeviikko jäljellä. Tai optimistisesti ajatellen vain kaksi, sillä kansalaisopisto loppuu marraskuun kaikotessa.

3. Huusholli on puhdas! Siivosin kunnolla, vaihdettiin herrojen kanssa yhteistyössä lakanat ja löydettiin sängyn alta kamalasti leluja ja jopa yksi vajaa suklaalevy! No, mulla on paha tapa säilyttää joitain tavaroita kissoilta turvassa tyynyn alla.... ja sieltä ne tippuu helposti sängyn alle.

4. Kerin ensimmäisen vyyhdin SNYn minulle lähettämään Utunan lankaa - ihanaa! Ja yhdistynee tuon Bushin kanssa just kohta.

5. Mamma soitti. Kuulosti pirteältä, iloiselta ja onnelliselta. Oli päässyt viime sunnuntaina sukuloimaan ja nyt viikollakin oli käynyt vieraita melkein joka päivä.

6. Taitolehti tuli. Tykkään, kun se ei ole perinteinen käsityölehti, vaan jotenkin ammattimaisempi, esittelee erilaisia aloja, työtapoja, perinteitä, ihmisiä. Paitsi että heidän sukkakilpailussaan ei ole yksiäkään palmikko- tai pitsisukkia?

7. Huominen!!!! Olen innoissani kuin viisivuotias jouluaattoaamuna. En meinaa pysyä pöksyissäni.... Äsken pakkasin repun ja muut kassit - pitäähän sitä olla evästä bussiin ja ennen kaikkea neulekassi bussiin. Mukana on lappu, jossa on tavattavat ihmiset - etten vaan vahingossakaan unohda ketään! Odotan ihmisten tapaamisia aivan mahdottomasti. Toinen lappu myös, jossa vähän osviittaa, mitä ehkä, mahdollisesti voisi ostaa. Tosin luulen, että tuo toinen lappu unohtuu kovin nopeasti ja päädyn ostoshurmokseen. Toivottavasti kuitenkin ostan jotain muuta kuin vain lankaa (paitsi jos sitä Cadenzaa löytäisi puseron verran) - tarvitsen jo nyt Indyn ja Pikinkin elämät nykyisen lankavaraston neulomiseen.

Siis jos törmäätte onnelliseen ostostelijaan jolla on: punamustareppu, harmaa kiri-huivi harteilla, mustat farkut, silmälasit ja pitkät punaoranssit hiukset, moikatkaa! Tunnistaa myös jatkuvasta puheen soljunnasta - minä en osaa olla hiljaa...