Joulun ilo ja rauha saapuivat tännekin - vaikka ehdin asiaa jo epäillä. Miten sitten tulivat?
1. Siivoamalla - se homma sitten puhdistaa mielen. Olen ikäni inhonnut siivoamista (paitsi kaappien läpikäymistä, silittämistä ja ikkunoiden pesua), mutta kissojen myötä pakkopullasta on pikku hiljaa tulossa rentouttavaa ja mielen tyhjentävää hommaa. Siis silloin kun siihen on kunnolla aikaa. Kuka voi olla kiukkuinen mopatessa, kun piskuinen melkein musta katti jahtaa hirmuisella innolla moppia?
2. Leipomalla - ajan kanssa. Vanhoja tuttuja ja rakkaita reseptejä. Selän takana on ihan höyryävää lanttulootaa, ihan pakko maistaa hiukan vielä iltapalaksi ;)
3. Lumi. Ei vaatine selitystä - sitä tuli vielä viime yönä lisää :)
4. Veljeni yllätti. Soitin Mammalle ja kävi ilmi, että veljeni oli juuri siellä ja peräti aikoi viedä Mamman lääkäriin ja käydä kaupassa. Siis ihan ilman minkäänlaista pakotusta ja kiristystä. Ihanaa! Joku muu ottaa välillä vastuuta asioista.
5. Kuusi. Edellisen kerran minulla on ollut oikea joulukuusi tod.näk. jouluna -94 tai -95. Koristeet olivat tallessa, mutta itse kuusen etsintä oli yllättävän vaikeaa. Löysin vain kaksi kuusenmyyntipaikkaa! Toisessa oli vain sellaisia lattiasta kattoon (ja iso talo on sittenkin oltava) kuusia, mutta onneksi toisesta löytyi minun itseni mittaisia ja vieläpä ihan nättejä. Otin yhden. Mitenkäs sen sitten saa kotiin? Ei mahtunut takakonttiin, ei ole kattotelineitä, joten pelkääjän paikalle istutin! Oli muuten uskomattoman kikatuttava, hihityttävä, hymyilyttävä, absurdi olo kuusi kyydissä. Siitä se joulu alkoi.
Katit eivät toistaiseksi ole vielä kaataneet kuusta, mutta sitä on maistettu ja haistettu useampaan kertaan. Kuusen jalan vesi on ziljoona kertaa paremman makuista kuin oman kupin. Koristeet on järjestelty uusiksi useamman kerran. Nyt koristeita on vain kuusen latvaosassa.... yksi enkeli meni jo poikki. Mutta kun ne pallot on niiiiiiiiiiiiiiiiin mielenkiintoisia!
Keskellä oleva niin minun vihreä enkeli tupsahti kortin mukana eilen. Johanna eli SKY-hemmoteltavani muisti minua - kiitos. Enpä ole ennen nähnyt ihan livenä tällaista enkelisysteemiä, olen vain blogeista ihmetellyt ja ihastellut. Tämä pääsee suojelusenkeliksi auton taustapeiliin roikkumaan.Virkatut heijastinrintarossit sain Jaanalta KipAkoiden pikkujouluissa reilu viikko sitten. Ovat olleet jo käytössä, mutta kuvaa varten otin irti. Valkoinen on löytänyt kodin koululaukustani ja harmaa sopii täydellisesti kirkkaan punaiseen takkiini. Pitää laittaa äkkiä takaisin!
