Pajurakennelma on naapurin ja siinä on pienet ja nätit valot (eivät erotu salaman takia). Just äsken huomasin naapurin hommanneen täydennystä pihan koristeluun. Ulkotuli palaa nyt tosi söpön pienen valurautaisen potkurin istuimella :)
Rento päivä. Katsastus - läpi. Tunnustus - onnistuin katsastusmiehenkin (mukava) kanssa puhumaan kissoista.... Kaupassa - ei liian tungos (tosin unohdin puolet tavaroista ja huomenna uudestaan). Raivausta kotona (ei vielä päässyt imuroimaankaan, mutta nyt kaikki langat pitäisi olla jossain laatikossa järjestyksessä - mitä nyt sukkalankalaatikko osoittautui liian pieneksi). Sylittelyä (herrat on niin paljon sylissä, että alan kohta epäillä jomman kumman sairastuvan (kipeinä ne tulevat aina syliin oikein erityisen paljon)). Neulontaa. Idea iski toissayönä kesken unien, aamulla piti heti penkoa varastot ja kerrankin onnisti! Nyt on eka valmis.
Ainoa mikä ahdistaa, on lukemani kirja. Sofi Oksasen Puhdistus. Minun ei olisi pitänyt lukea tätä kirjaa. Omaan tunnetusti järjettömän vilkkaan mielikuvituksen ja unimaailman. Kirja itsessään pisti ajattelemaan, pohtiman, itkemään, vaikka alussa olikin hieman vaikea pysytellä selvillä, kuka ja missä. Loppu oli liian äkillinen. Mitä naisille tapahtui? Miten he elivät loppuelämänsä? Kuka oli se raporteissa mainittu agentti? En voi lukea tällaisia kirjoja, joissa jää lankoja solmimatta. Näen niistä nimittäin painajaisia - kunnes itse puoliunessa kehittelen niille onnelliset loput... Tästä voisi varmaankin kehitellä mielenkiintoisia psykologisia teorioita. Lopetin muuten 80-luvun lopulla Stephen Kingin kirjojen lukemisen kun seinään, kun näin niin karmeita painajaisia. Pitää tänä iltana ajatella vaan pehmeitä, pumpulisia kissa- ja neuleajatuksia just ennen nukahtamista :)
