Parempi

Aamulla terppakeskuksen laboratoriojonossa. Neuloin. Tietysti. Sukkaa - aloitettu iät ja ajat sitten, mutta kun ei oikein ole ollut kokouksia (ei, minä en tosiaankaan halua enempää kokouksia!) joten ei ole valmistunut. Ehkä noin 70-vuotias rouvasihminen tuli, otti takkia pois, jäi tuijottamaan minua, erittäin, sanoisinko jopa kiukustuneella äänellä, mutta ilme hieman ilkikurisena:"Maanantaiaamuna!!!". Hhmmmm?

Oma joululahja? Millä minä hemmottelen itseäni? Hinkuaisin lisää villaa (ei niin minkään maailman tarvetta). Hinkuaisin lisää upeita neulelehtiä (ei senkään vertaa tarvetta). Lankaa ei ihan hirveästi tee mieli (mutta tilasin silti). Ihan vaan pikkuisen tekisi mieli kissanpentua... Mutta jospas vaan hemmottelisin noita kahta riiviötä. Aikaa! Mistähän sitä saisi ostettua? Tai sitten. Luettuani maailman muiden maiden naisten upeista neulomisristeilyistä tai Nancy Bushin kursseista tms. haluaisin minäkin sellaiselle. Tosin sen pitäisi olla sopivan hintainen, sopivassa paikassa ja sopivaan aikaan....