Ääh

Kirjoneule ei ole tänään edennyt yhtään ainutta silmukkaa. Sen sijaan, kävin paikallisessa terveyskeskuksessa suuttumassa. Yleensä minua on siellä palveltu ihan oikeasti hyvin, mutta tänään oli niin ärsyttävä keikkalääkäri. Sellainen löysä ja ylimielinen. Kramppi siis kiusasi viime yönäkin ja vielä aamupäivällä. Puolen päivän jälkeen ei ole onneksi pahasti tuntunut, mutta jotta voitaisiin edes arvailla syytä käyn verikokeissa huomisaamuna. Kuinkahan ajoissa siellä pitää olla, jotta ei joutuisi mummojonon hännille?

Jouluaattosuunnitelmat selkenivät myös yhdellä puhelinsoitolla. "Jaa, me taidetaan kyllä viettää jouluaatto ihan omassa kotona." Eli minä sitten huolehdin Mammasta, sama systeemi kuin viime vuonnakin. Tämäkin kiukutti.

Mutta kiukku laantui nätisti, kun sai laitettua numerot yksiin kokeisiin - hyvin meni! Ja sitten vielä päälle teki yhden pienen käsityön, ihan valmiiksi asti! Ettekä saa vielä sen tarkempaa sepostusta, SKY:n viimeiseen pakettiin meinaan sen just laitoin.

Indy ja Piki painivat eteisen lattialla minun väsätessäni tuota salaista työtä. Välillä kun ne painivat, kuuluu sellaisia kissatappeluääniä, vaikkeivat ne oikeasti tappele. Tällä kertaa äänet kovenivat niin hirmuisiksi, että oli pakkko mennä katsomaan tilanne. Piki oli jäänyt kynnestään kiinni Indyn kaulapantaan. Missäköhän ne kynsisakset oikein piilottelevat?

Tänä aamuna sängyssä oli ahdasta. Siis aina, Piki on kainalokatti. Indy nukkuu jaloissa. Paitsi tämän viimeisen viikon aikana kainalokatti on vaihtunut yön aikana, melkein joka yö. Ja tänä aamuna heräsin kissa kummassakin kainalossa :)

Mihin tämä viikonloppu katosi?