Rento

Kiitos, sukat ovat mieleiset minullekin, mutta Mammalle menevät. Ovat tasan tarkkaan Mamman väriset! Hekulle siis kiitokset vallan mainiosta langasta. Mari, ei merino eli ei maailman pehmeintä, mutta tuntui hyvältä peruslangalta. Ohje, se vanha ja perinteinen, löytyy mm. Ravelrystä ja tuosta oikeasta laidasta nimellä Lace Socks. Jotain uutta olen taas aloittanut ja todennut jälleen kerran yhden langan näyttävän paljon paremmalta kerällä kuin neulottuna...

Tätä herkkua ei ole vielä edes keritty. Corriedalea, 2-säikeistä. Ihan itse. Ja olen niin ylpeä, tasaisinta ikinä tähän mennessä. Lahjaksi ajattelin, mutta katsotaan... 60 grammaa. Todellinen väri on jotain näiden kahden kuvan väliltä.... Kuvan puikko on 3,25 mm.


Hesarissa oli tänään mielenkiintoinen juttu perheestä, joka tulee mahdollisimman pitkälle toimeen omavaraistaloudellaan. Isäntä tekee polttopuut käsisahalla, kaikki mahdollinen säilötään, suolaa ei käytetä. Ja lukeepa tekstissä näinkin:"Isäntä kehrää villat rakentamallaan täyspuisella rukilla, kutoo villapuserot ja -sukat sekä valmistaa nahkahousut." Hieman jäi mietityttämään, missä välissä Isäntä ehtii tämän kaiken tehdä. Okei, ei varmaankaan ole tv:tä tai tietokonetta, ei käy oman talon ulkopuolella töissä, mutta silti. Jos minun pitäisi tehdä kaikki vaatteeni itse alkaen kehräämisen tasolta, voisi tulla talvella kylmä.

Eilen Piki oli sylivauva. Samoin tänään aamupäivällä. Sitten Indy aloitti konserton ja herrat pääsivät pihalle kun hermoni eivät enää kestäneet. Tänään pelättiin yhden omakotitalon pihalta kuulunutta kolaamisen ääntä. Sisälle, ruokaa ja nukkumaan. Indy! Se tuli vapaaehtoisesti kurraamaan syliin, puski leukaan ja vaati niin innokkaasti huomionosoituksia, etten edes pystynyt neulomaan. Ja nukahti syliin useammaksi tunniksi. Sitten jossain vaiheessa taas vuoronvaihto ja Poirotin katsoin Piki sylissäni. Nehän suorastaan hoitavat vuorotyönä minun sylittämiseni ;) Rakkaita.