Ensimmäiseksi se on purrrrrrrrrraaaaaaan! Voi vessanovenkahva. Cadenzan hihoja siis pohdin pari iltaa ja päätin ottaa varman päälle ja tehdä perinteisesti alhaalta ylös, mutta tietenkin pyörönä, ei saumaa. Aloitin ja mennä posotin tyytyväisenä, kunnes noin 1/3 hihaa valmiina tajusin tuijottavani käsiini äimistyneenä. Kuka tekee tasona??? Purin.
Siinä vaiheessa päätin sittenkin olla rohkea ja aloitin ylhäältä alas. Ehkä 5 cm neulottuani lanka loppui! Eiiii, mullahan piti olla ihan iso uusi kerä. Joku idiootti oli aloittanut neulomaan olkasauman ompelusta jääneellä hännällä...
Nyt on kasassa 1/3 taas ja just äsken purin.... Koska en ole koskaan ennen neulonut istutettua hihaa (laatikkomallisen kyllä) ylhäältä alas, kokeilin (loogisena ihmisenä) toteuttaa hihan ohjeen ikään kuin takaperin. Ei toimi. Siinä vaiheessa kun kainalosta vihdoinkin sain viimeiset silmukat poimittua, olkavarren päällä oltiin menossa ja melkein kyynärpäässä. Eli silmukoita pitää poimia nopeammin.
Käyn tässä välillä paikallisessa tutkailemassa löytyisikö 4½ mm sukkiksia puisina/bambuisina. Tähän mennessä olen koettanut kestää Magic Loopia, mutta hermo menee.
Toinen purrrrrrr on erittäin tyytyväinen, iloinen, kissamaisen onnellinen. Puhdasta angoraa Ilun kuituklubista! Värit ovat oikeasti hitusen syvemmät. Onnistuin näköjään kerrankin rajaamaan katit ulos kuvasta ;) Ne ovat aivan älyttömän ihastuneita näihin, ihan pakko piilottaa yöksi nämä suloiset pehmopallerot kaappiin. Illaksi otan sohvalle hipelöintietäisyydelle ;)Hih! Päänsärky katosi kirjoitettuani siitä tänne. Eikä ole vielä tullut takaisin. Totta, optikolla pitäisi käydä (3v. edellisestä käynnistä), hartioita ja niskoja jumpata, kallonpohjaa hierotuttaa ja ennen kaikkea, tarkistella voisiko työpisteen ergonomiaa jotenkin parantaa... Epäilen kyllä. Läppäri, lisänäyttö ja standardikorkuinen työpöytä jota ei voi säätää. Ja ihan liian täysi pöytä - sille ehkä voisin tehdä jotain?
