Herrat olivat viihtyneet hoidossa. Pikiä ei kuulemma pahemmin näkynyt, piilotteli, mutta aiheutti tuhoa... Hilman emäntä kuuli pyykkiä kellarikerroksessa laittaessaan kummaa kolinaa, tuli katsomaan ja kas, Piki oli taas leikkinyt "yhä ylös yrittää". Täyskorkea lundia, täynnä kirjoja ja dvd:tä, päädyt tukittu juuri herroja ajatellen. Hilma seisoi kajarin päällä ja katseli lundiaa kovin kiinnostuneesti - ja aikansa tuijotettuaan, Hilman emäntä bongasi Pikin, korkealta...
Yöllä harrastettiin tietenkin rallikisoja. Kaiken aikaa kuitenkin, Hilma oli koko homman kiistämätön pomo. Näin jopa, miten Hilma leikki leluhiirellä, Indy kyttäsi pää kallellaan, ah niin kaipaavasti noin 10 cm päässä, mutta ei (lievistä pakkoliikkeistä huolimatta) yrittänyt ottaa hiirtä Hilmalta.
Kotiin tulon jälkeen meillä syötiin, juotiin ja mentiin nukkumaan. Voisin ennustaa, että ensi yönä saan nukkua ihan rauhassa :)
Kotona odotti kuitenkin yllätys:

Stephenie Meyeriä eilen illalla aloitin, ja alku vaikuttaa lupaavalta. Kamala hinku ja uteliaisuus on herännyt. Jos minusta ei vähään aikaan kuulu mitään, olen uponnut kirjoihin.