Jäät lähtivät pe-la välisenä yönä! Olen järvi-ihminen, sieluni syvyyksiä myöten, Saimaan rannalla syntynyt. Ja jäiden lähtö on jotenkin niin vapauttavaa ja lupaavaa.
Neulottukin on, pitkästä aikaa. Kokeiden ja aineiden korjaaminen ei todellakaan kiinnosta (kuinka monella eri tavalla voidaan kirjoittaa väärin englanniksi:"Kello on puoli kaksi" - esim. Klockan is half tree???), joten sitten alkaa neulominenkin taas kiinnostaa. Varmaan kymmenen mallitilkkua kolmesta eri mallista. Siis piti tulla bolero. No, ensimmäinen malli oli oikeastaan hihaton, kauluksellinen toppi - en saanut tiheyttä täsmäämään ja alkoi epäilyttää koko malli, tulisiko oikeasti pidettyä? Toinen oli bolero, mutta liian takkimainen. Novitankin boleroja tutkin, mutta jokaisessa oli jotain pientä joka ei iskenyt. Nyt on toppi menossa, 14 cm valmista. Vaikka pyörönä neulominen helpottaakin viimeistelytöissä, se on kyllä joskus hiiiiiidasta. Loistava tv-neule kyllä.
Toinen aktiivineule on mukana kulkevat kokoussukat. Kyllä, siitä Cookien kirjasta. Kertakaikkisen innovatiivista, inspiroivaa ja innostavaa!
Joku (naapuri tai naapurin vieras - vapputunnelmissa) oli kietonut kuistille unohtamani huivin (kevätpäiväntasaus, josta on tullut tämän hetkinen lempparini) naapurin puisen karhun (reilun metrin korkuinen) ympärille. Pitäis kai ottaa huumorilla?
Telkussa pyörii Saimi ja Jalmari -nimisen ohjelman ensi viikon episodin mainos - Mummo on tatuoijalla ja neuloo :)