Känny taitaa olla kaput. Tänään kaikki neljä puhelua ovat olleet tällaisia:
-Kuuluuko? Ei kuulu. Tänne kuuluu ihan hyvin. Ei kuulu mitään. Ei taida tästä tulla mitään.
Eli minä kuulen loud and clear, mutta se toinen pää ei kuule kuin avaruussähinää. Pitää testata huomenna koululla. Onneksi vanha känny toimii ja laturikin löytyi. Ja onneksi takuu on voimassa.
Se vähä mitä puhelin suostui toimimaan, oli joko lisää töitä tai jotain kivaa. Kivaa = Mamman sisko soitti. Olivat käyneet Mamman luona ja siellä Maija oli huomannut minun tekemäni shaalin. Kuulemma niin kaunis! Saisiko hän ohjeen jostain? Tuota, joo, saa, mutta miun pitää ensin kääntää strategiset kohdat suomeksi :) Onneksi täti on taitava käsistään (ne miun geenit!) ja osaa lukea kaavioita.
Sain tänään yhden sukan valmiiksi. Puolet siitä on neulottu tiistaina Karstulassa ja loput nyt. Oli taas veso-koulutusta. Tylsää kuin mikä, ei sinänsä aiheet (tarpeellisia kaikki), mutta illalla töiden jälkeen puhujan pitää olla harvinaisen näpsäkkä, jos jaksaa pitää laumaa opettajia hereillä. Loppuillan olenkin istunut viltin alla sohvalla, jompi kumpi kissa vuorotellen sylissä, tuijottanut mitään tajuamatta telkkaria ja ajatellut kaikkea minkä olen unohtanut sanoa/tehdä/muistaa/muistuttaa/kirjoittaa/tulostaa/monistaa/etsiä... Väsy.
