- Töissä juoksin ees taas kuin päätön kana. Ja siinä välissä valvoin ylppäreitä kolme tuntia, valvoin kokeita kaksi tuntia, tein yhdet kokeet, suunnittelin huomisen, tarkastin yhdet sanikset ja yhdet kokeet (vain yksisivuiset), kehuin maasta taivaaseen alkuviikon koulutuksen, delegoin sisävalvonnan, yritin hoitaa miljoona unohtamaani asiaa ja varmaan unohdin toisen miljoonan.
- Kotona joku oli tiputtanut teesihdin (poroineen) keskelle keittiön lattiaa... Kukahan sen oli tiskipöydälle unohtanut?
- Kotona joku oli tiputtanut viinirypälerasian keittiön lattialle ja levitellyt suurimman osan viinirypäleistä pitkin taloa...
- Joku unohti hakea maton pesulasta. Tosin pesula varmaan oli jo kiinni siinä vaiheessa kun lähdin koululta...
Toisaalta...
- puhtaat matot ovat olleet lattialla (olkkari, makkari, eteinen) jo yli viikon, eikä vieläkään yhtään kissan oksua?
- sateenkaari just nyt!
- paljon hyvää ajatteluaikaa ylppäreitä valvoessa.
- huomenna tiedossa paljon hyvää neulomisaikaa...
Huom! A-englannin ylppärissä tänään yksi aineen aiheista oli blogikirjoitus! Jäin vaan miettimään, että kuinkahan monelle englanninopelle blogi kirjoitusmuotona on tuttu... Tarvitaanko päiväys, aloitus, lopetus, mitä?
Kesäisiä muisteloita. Tänään on oikeasti tuntunut syksyltä. Ihanalta!
Kaupasta löytyi eilen jo luumurahkaa! Se pieni purkki, jossa on piikkipaatsaman oksa kannessa koristeena.
Hepsi: en kysy. Joskus nuorempana kun kaivoin puikot ja langan esille luennolla/kokouksessa, kysyin lupaa jos tila ja porukka olivat pieniä. Nykyään en kysy vaan tyynesti vaan neulon. Kukaan ei ole vielä valittanut. Joskus kouluttajat/luennoijat kyllä tuijottavat hypnoottisesti miun käsiä... Toisaalta tuttu porukka (=opekokous) tietää, että jos ton ei anneta neuloa, se on koko ajan äänessä... Ja vaikka sen annetaan neuloa, se on silti melkein koko ajan äänessä ;)
To put it nicely, today has been hectic. I've run and run, forgotten a million things. On the other hand, I've been sitting still for five hours! Two of those supervising normal school exams and three supervising matriculation examinations. Boooooring. But on the other hand, quite useful time for thinking.
On comments, Hepsi asked if I asked for permission to knit in meetings and training sessions and such. No, I don't. I used to, when I was younger and the meeting was in a small room with not too many people. But nowadays, no matter when or where or with whom, I never ask. I just fish my knitting out of my bag and start knitting. There's never been any complaints.
