Lisää lapasia! Ihanaa, nyt ei tartte tuskailla enää rikkinäisten lapasten kanssa. Ne kun tarttuu inhasti jokaiseen terävähköön kulmaan tai avainrinkulaan. Andra lähetti nuo kauniin oranssit, ihanan muhkeat lapaset ja kissoille pieniä hiiriä - molempia on koekäytetty ja todettu tosi hyviksi, kiitos! Vaihdossa Andra sai ensimmäisen Wollmeise-vyyhtinsä. Sainkohan houkuteltua pahoille teille ;)
Sinivalkoiset löytyivät Mamman tavaroista. Mamma ei oikein ollut kirjoneuleen ystävä, vaan pitsineuloja pikemminkin, kuten minäkin. Niinpä luulen, että nämä eivät ole Mamman tekemät, vaan kenties jonkun hänen siskoistaan tai sitten jostain myyjäisistä. Lapaset ovat aavistuksen pienet pituudesta ja peukalon pituudesta, mutta menevät kyllä käytössä erinomaisesti. Sukat taas ovat mallia kanootti. Eli ajattelin purkaa kärjestä reilusti ja tehdä uudet kärkikavennukset. Tällä hetkellä miun varpaat loppuu siihen mistä sukkien kärkikavennukset alkavat... Mutta kun ne on niin kauniit ja tuo Mamman mieleen.
Tänään oli eka kerta kun pystyin kertomaan Mamman kuolemasta itkemättä.
Huomisaamuna herrat hoitoon ja minä Kuopioon. Enpä olekaan siellä käynyt sitten kesän -99, jolloin muutin pois Siilinjärveltä. Viisi opettajaa oli tänään sairaana. Toivottavasti en ole se tunnollinen ja sairasta lomalla.