25. helmikuuta 2010

Vieläkin

Koittakaa kestää, vielä yksi pari. Sitten lupaan esitellä vaihteeksi jotain muuta.

Kuten kaikki miut tuntevat tietävät, olen täydellisen kaheli. Keksin esim. sellaisia muistisääntöjä kielioppiin ja sanastoon, että vain harva ymmärtää... (esim. ruotsin korvat on ranskan onnellinen = onnelliset hörökorvat. Suomennettuna: öron kuulostaa suht samalta kuin heureux.) Keksin kahjoja ideoita, jotka useimmiten eivät toimi. Näin taas kerran.


Malli: oma, olevinaan kukkaketolapaset
Lanka: Katia Tupa ja kukissa sukkalankojen jämiä, 111 g
Puikot: 4 mm ja jotkut pienemmät myös.


Ensin neuloin ihan peruskiilalliset lapaset. Katia Tupa osoittautui ihanaksi, pehmeää, suloista ja kauniin punaista. Sitä jäi vielä sen verran, että yhdistettynä toiseen lankaan (esim. Silke-Alpacaan, jota sitäkin on jämiä jäljellä) tulee vielä mulle ittelle lapaset. Sitten neuloin pieniä kukkasia Nicky Epsteinin kirjasta Knitted Flowers. Alunperin meinasin käyttää tosi montaa eri lankaa näihin kukkiin, mutta tuo monivärinen oli niin lämmin ja iloinen itsestäänkin, että suunnitelma muuttui.

Kiinnitin ensin kuvat vain keskikohdastaan. Tuloksena lapaspellollinen nupussa olevia kukkia. Sitten ompelin kukkia kiinni laajemmalta pinta-alalta ja tuloksena... Litistynyt kukkamaa. No, ehkäpä nämä kuitenkin ajavat asiansa ja lämmittävät MarjaA:n käsiä ja tuovat hiukan mieleen myös hänen kesäisen puutarhansa. Kahelivaihto siis toimitettu perille ;)