5. helmikuuta 2010

Yritys

Pitäisiköhän muuttaa? Siis ei blogin paikkaa, vaan ihan oikeassa elämässä. Mulla, yksinäisellä ihmisellä on kolme huonetta ja keittiö + sauna (joka toimii varastona) ihan vaan ittelleni. Siis yhdelle hengelle. Tai oikeastaan yhdelle 19 hengelle... Minä ihmishenki ja kissoillahan on yhdeksän henkeä per viiksipari ;) Mutta tämä tavaran määrä! Ja sekamelska (muuttaessa tulee aina karsittua tavaraa ja siivottua/järjestettyä ihanasti). Syksyllä kun tämä Wollmeise-huuma alkoi, laitoin pari ensimmäistä vyyhtiä olkkarin hyllyyn väriterapiaa antamaan. Nyt se hyllykkö tursuaa lankoja, ei pelkästään Wollmeisea, vaan kaikkea mahdollista, joka on niin nättiä, ettei voi piilottaa laatikkosäilytykseen...

Ja kirjoja. Taas tuli tilattua yksi lisää. Syytän räveltämöä... Mulla on varmaan kymmenen kertaa enemmän neulekirjoja kuin paikallisessa kirjastossa, joka sekin on ihan huippu paikka. Lisäksi vielä ihan liikaa ompelukirjoja, joita en koskaan käytä, koska ne kirjat eivät näköjään opeta minua ompelemaan. Ja onhan niitä kankaitakin. Ja nekään eivät opeta ompelemaan...

Ja puikkoja, koukkuja, neuloja, mittanauhoja, säilytysrasioita, vaikka mitä! Tilpehöörin määrä on ihan järkyttävä. Ne varmaan lisääntyvät keskenään aina kun käännän selkäni.


Positiivista tässä on se, että olen onnistunut pääsemään eroon melkein kaikista inhokkilangoista. Samoin kirjoista liki kaikki miellyttävät joko silmää tai pistävät vipinää neuletossuihin. Ja kaikki välineetkin ovat ehdottoman tarpeellisia. Niinpä, jos ydinsota tai muhkea asteroidi sattuisi iskemään maapalloon ja estämään jatkohamstrauksen, olisin varsin hyvin varusteltu pitkäänkin kuivaan kauteen - muistakaa myös rukki ja kaunis villavarastoni ;) Lisäksi, jos helmikuusta tulee niin huikean kylmä kuukausi kuin lehdissä on ennusteltu (ei vielä näytä siltä), talokin on villaeristetty kohtuullisen hyvin. Tietysti lisänä on vielä kissankarvaeristekerros.

Yritin siis raivata, imuroida, pestä lattioita ja pyykiä pölyjä tänään.