11. huhtikuuta 2010

Kauppaa

Jyväskylän käsityömessut ja TitiTyy - siinä viikonlopun ohjelma ;) Mutta hei, tykkään ihan hirmuisesti messukauppailusta! Ihmiset ovat enimmäkseen hyväntuulisia, kyselevät neuvoja, pohtivat, miettivät, nauravat, kokevat löytämisen iloa. Ja ihana nähdä kohtalotovereita - täysin tuntemattomat ihmiset suuntaavat erittäin määrätietoisesti kohti lankahyllyjä. Silmät kiiluvat, kuuluu epäuskoinen naurahdus, ja kädet ojentuvat hiplaamaan. Aaaaah! Kyllä lankoihin hurahtaneita ihmisiä on paljon ;)

Tänään vielä klo 10-16.


Eilen messujen jälkeen suuntasin velipojan luokse ja hain ne tavarat jotka eivät mahtuneet piskuiseen autooni Mamman asuntoa tyhjennettäessä. Sain ihan perustuolin (aina tarpeellinen, pitää päällystää uudelleen), uuden mikroaaltouunin (vanha on vuodelta -92 ja etuosan muoviosat eivät enää ole valkoiset vaan keltaiset... Vanha oli muuten Mamman synttärilahja mulle.) ja vielä kuvan ihanuuden. Huskvarna ompelukone piilotettuna pöytään. Pöytään on ollut vielä jatko-osakin, mutta sitä ei enää löytynyt. Laatikoissa on vetoketjuja ja nappeja. Kunhan kesä koittaa, lainaan jostain hiomakoneen ja hion ja lakkaan uudestaan. Toisaalta vaalean harmaakin olisi kiva... Hiukan kapeahan tuo eteinen nyt on, mutta pöytää, tai siis laskutilaa, olen kaivannut siihen koko asumisen ajan eli yhdeksän vuotta. Nyt on.

Iida ja Mrs Marple: puolikas huivikirja on kirja nimeltä Myssyjä ja sukkia ;)

Juuli: meillä on lapsilukko roskiskaapissa, mutta laatikostoon sopivaa en ole vielä nähnyt.

Pirle: toivottavasti olen edes käyttäytynyt unissasi hyvin ;)

10 kommenttia:

isrik kirjoitti...

Älä käytä hiomakonetta vaan jotain poistoainetta. Pääset helpommalla ja saat paremmaan lopputuloksen. Minä itse olen pilannut kummitätini vanhan pöydän hiomalla viilut puhki. Eli ota selvää kunnostuksesta ennen kuin aloitat. Koneesi näyttää tuollaisenakin todella kauniilta.

Villanne kirjoitti...

Onpas tutunnäköinen pöytä! Äidilläni on Singer sijoitettuna juuri samanlaiseen pöytään. Itse ensimmäiset ompeluni toteutin kyseisen pöydän ääressä.

Heli S. kirjoitti...

Katsoin että ompa suloien pöytä! mutta että siellä on vielä ompelukone sisällä <3 Tosi kauniin mallinen.
Minä olen ostanut halvan hiomakoneen Lidlistä yhtä pöytäprojektia varten, mutta ehkä sitäkään ei sitten kannata hioa, kun on aika samannäköinen pinta kuin tuossa.

Toivottavasti pähkinänostajat ovat yhtä leppoista väkeä, minä nimittäin lähden ensi viikonloppuna kauppaamaan kuivahedelmiä ja pähkinöitä puutarhamessuille :)

seijap kirjoitti...

Minulla on ollut Jyväskylän messut mielessä, olisi tehnyt vähän mieli sijoittaa appivanhemmille kyläily tähän viikonloppuun ;-). Oli kuitenkin paljon muuta. Vielä jonkun kerran kuitenkin anopin otan Jyväskylän messuille matkaan.

Toivottavasti sunnuntaipäiväkin sujuu hyvin.

Kirlah kirjoitti...

Voitko käsittää, mitä hullua minäkin olen mennyt tekemään: olen yhdessä sisareni kanssa varannut myyntipöydän ensi elokuun 1700-luvun markkinoilta Isostakyröstä.
Minä pääsen toteuttamaan lapsuuden toista haaveammattia, kauppiasta.

kaisa kirjoitti...

Voi ihanuus, mikä pöytä!

pirle kirjoitti...

Messureissut muistan mukavina mutta rankkoina; oma innostus harrastukseen on kyllä aina kasvanut.

Rakkaita tuommoiset käytännölliset perintöesineet.

Juu, käyttäytymisesi on ollut kiitettävää, vaikka jostain syystä ujonpuoleista...

Ansku kirjoitti...

Onpas tutun näköinen pöytä!

Vanhemmillani on isän äidiltä perimä samanlainen pöytä. En tajunnutkaan, että se on noin hieno! Pöytä kun toimii makuuhuoneessa television paikkana ja alla aina joku pidempi pöytäliina, niin ulkonäkö jäänyt aina hieman pimentoon. Ompelukone siinäkin yhä sisällä ja lapsena sitä tullut joskus kokeiltuakin.

henna kirjoitti...

Meidän alakoululla on 355 oppilasta ja videotykki+dokumenttikamera atk-luokassa sekä sen lisäksi yksi (huom. yksi) videotykki, jonka voi asentaa omassa luokassa vaikka pöydälle vaihtelevasti toimivan kannettavan kanssa.

Joo, kyllä mäkin pitäisin kynsin hampain kiinni omasta videotykistä, jos sellainen olis :(

Eeva kirjoitti...

Kiitos virkkuukoukkuvinkistä, löytyi ja ostin nipun, jossa oli viisi. :) Illalla sitten äidin kanssa puhelimessa kävi ilmi, että hänellä olisi ollut sellaisia. Totesin, että täytynee sitten tehdä useampi naispuolinen jälkeläinen, niin pääsevät kaikki käyttöön. x) (Minulla kun ei tosiaan ole siskoja, eikä äidilläkään.)

Lähetä kommentti