Hemmottelua

Eilen tuli lappu postista. Kotimaan paketti? En muistanut tilanneeni mitään (joskus kyllä olen unohtanut), joten sen täytyi olla Ravelryn hemmotteluvaihtopaketti. Tänään kauppareissulla hain sen ja sehän se! Sattui kivaan saumaan, sillä olin aamulla kuin persiiseen ammuttu karhu. Onnistuin kaatamaan helmipurnukan lattialle ja niiden helmien "poimiminen" lattialta takaisin purkkiin kissa-avustajien kanssa oli aika raivostuttavaa. Indy kaatoi teemukin - onneksi tiskipöydälle - ja nosteli märkiä tassujaan hyvin närkästyneen näköisenä. Naapurin eläkeläinen tuli sairaalasta kotiin ja tilanne näyttää olevan vain odottamista. Voi kun voisi auttaa!


Pakkauslaatikko herätti suunnattomasti kiinnostusta kissoissa - kiehnäystä, kulman pureskelua - avaa jo! Ensimmäisenä käsiin osui ruskea paperipussi, jossa oli nimiä päällä? Blanca, Ben, Leonora, Pepe. Ja pussista paljastui Metsäkylän Alpakoiden valkoista villaa. Suloisen pehmeää, onneksi pestyä, mutta muuten käsittelemätöntä. Minulla ei ole villakampoja, mutta ystävällinen kanssakehrääjä tarjoutui jo avuksi. Enpä olekaan aikaisemmin saanut kotimaista alpakkaa!


Ja loput paketista. Tai itse asiassa tästä puuttuu jo yksi osanen, kissojen lelu, jonka Indy tuhosi jo. Sellainen metallilankapallo, jonka sisällä oli hiiri. Oli. Hiiri poistettiin kohtuullisen nopeasti ja Indy todennäköisesti söi hiirestä puolet. Minun olisi pitänyt muistaa, näin on käynyt aika monta kertaa aiemminkin!

Mutta, asiaan! Takana valkoista 75% alpakka, 25% lammas - Metsäkylän lankaa. Ihanan ohutta, huutaa värjäyspataa. Kolme kerää TeeTeen alpakkaa, jota ihan sattumalta hiplasin tänään paikallisessa lankakaupassa, mutta en ostanut kun sitä oli liian vähän projektiin. Kertakaikkisen lutunen Riimingan avaimenperä (rakastan Riimingan tuotteita!), kissanminttunameja, suklaisia pähkinöitä (nam!), käsintehty vaniljasaippua (tuoksu on aika voimakas, mutta vanilja on onneksi se minkä kestän ihan hyvin) ja vielä parini kissoille tekemä lelusatsi. Muikkuja (vai silakoita vai salakoita ;) säilykerasiassa - virkattuja kaikki. Mainio idea - Piki kiehnää muikkuihin innolla, mutta vielä se ei oikein ole tajunnut miten niillä leikitään. No, jos huomenna on yhtä tylsä sadepäivä, se keksii kyllä.

Kiitos parini - minulla ei ole harmaintakaan aavistusta kuka sinä voisit olla - kukaan Ravelryssä ei tunnusta asuvansa Urjalassa... Saisinko lisävinkkejä? Kiitos!

Marjut: Ihan heti en koiralankaa halua kehrätä, ja sitten joskus jos haluan, testaan kuidut ennen kuin lupaan mitään.
-H-: En ole koira-asiantuntija, mutta mitä pitempi kuitu, sen parempi. Tosin pitkät, kovat ja kiiltävät karvat eivät ole hyviä, koska ne eivät "tartu" toisiinsa. Villava aluskarva, pitkä sellainen lienee parasta. Parasta mitä itse olen kehrännyt on ehdottomasti koirista naapurin Aksu, samojedi ja sisäkoira. Puhdasta, pitkää ja todella hyvälaatuista. Mutta koirankarvalangasta puuttuu lampaanvillan kestävyys.
TaijaK: Ehdottomasti neulotaan kesällä kun tulet!