Kiitos kommenteista - on mukava tietää, että maailmassa on samanlaisia kuin minä. Nuorena sitä jotenkin yritti mukautua muiden (kavereiden kai lähinnä) odotuksiin ja vaatimuksiin, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän olen oma itseni viis välittäen toisten mielipiteistä.
Päivän aihe. Pingottaminen. Se on ehdottomasti taianomaista hommaa.
Tarvitaan valmis neule (tai langanpäät saavat roikkua vielä, päättelen yleensä ne pingottamisen jälkeen), nuppineuloja tai mieluummin t-pinsejä (iiiiihania!), suihkupullo, mittanauha, sopiva tila, pitkää pinnaa ja mielenrauhaa, sekä ehdottomasti pari uteliasta avustajaa (mielellään karvaisia).
Aloitetaan. Mitenhän päin tämä mahtuisi tähän petarille? Aika iso huivi tuli taas, toisaalta niinhän oli tarkoituskin. Joo, laitetaan yläreuna tähän sängyn ulkoreunalle, helpompi tunkea nuppiksia kun voi istua lattialla (selkä ei katkea, ehkä).
Missä ne nuppikset? Ai niin, Piki-piilossa lipaston laatikossa. Avaan laatikon ja Indy-pindy syöksyy paikalle rakettina: palloooooooo!!!! Ei, sori, et saa palloa tällä kertaa, ne on viereisessä, lukollisessa laatikossa. Jos ensin mallailisi tän huivin tähän suurin piirtein ja sitten vasta alkaisi piikittelemään. PIKIIII!!! Nuppiksia ei saa ottaa suuhun, eikä rapsia kynsillä irti sängystä.
Seuraa rutkasti ähinää, puhinaa, kiroilua, nuppiksien uudelleen sijoittelua ja siirtelyä, lisää ähinää ja puhinaa. Sirottele joka väliin ärtyneesti kiljaistu PIKIIIII!!! ja pari kertaa myös INDYYY!!! Välillä myös heilumista mittanauhan kera, jotta huivi tulisi pingotetuksi suurin piirtein symmetrisesti.
Lopulta, huivi paikoillaan. Suihkupullo esille. Indy ryntää innoissaan huivin päälle tarjolle, leikitäänkö? Piki tuijottaa epäluuloisena, mutta myös huivin päälle sijoittuneena. Voisitteko mitenkään siirtyä, jotta saisin kasteltua ton huivin? Hetkellisen taistelun jälkeen herrat siirtyvät - märkinä.
Viimeinen vaihe. Petari päälle, lakana takaisin paikoilleen, jotta nukkuminen tulevana yönä olisi mukavampaa. Paitsi että ne huivin kulmat menivät sängyn kulmien yli... pakko jättää lakana roikkumaan peitteeksi kulmissa, jotta nuppiksilla olisi edes teoreettinen mahdollisuus säilyä paikoillaan seuraavan vuorokauden ajan. Aamulla vain kaksi nuppista löytyi lattialta, aika hyvä prosentti!
Toivottavasti pingottaminen on taas tehnyt taikojaan, mytystä on kuoriutunut kaunotar! Ainakin lanka on jumalaisen pehmeää ja väri niiiiiin minua.