27. helmikuuta 2011

Viikko

Hups heijakkaa! Aikamoista vauhtia on viikko mennyt. Nimpparit oli ja meni - ei juhlittu. Koeviikko oli ja meni, kaikki kokeetkin olen jo tarkistanut. Hierojalle en ehtinyt (huomenna ehdin), kampaajalle en ehtinyt (huomenna varaan ajan). Debytoin suomentajana, TSV-vaihdon pakettini ehti perille ja oli onneksi mieluinen, ja pakkanenkin lauhtui vihdoin.

Serkkuni, jota en ole tavannut varmaan 25 vuoteen, soitti. Pitkä ja surullinen keskustelu sai ajatukset pyörimään päässä. Serkku pohti, että hän ei osaisi kuvitella elämäänsä, jos hänen äitinsä olisi kuollut kuten minun, kun olin 10-vuotias. Vaikka asia oli ja on vakava, minulta pääsi spontaani naurahdus, minä puolestani en osaa kuvitella millaista elämä olisi jos äiti eläisikin.

Se oli elämäni suurin solmukohta. JOS äiti ei olisi kuollut, olisinko minä tässä ja nyt? Jotenkin tuntuu, että en. Äiti, se mitä hänestä muistan, oli hellä, kiltti, rauhallinen, käsityöihminen, mutta ei akateeminen. Jotenkin uskon, että ex-äitipuolellani on ollut valtava vaikutus minun ammatinvalintaani. Ei minusta olisi tullut opettajaa ilman häntä. Jos äiti eläisi, olisin varmaan konkreettisemmassa ammatissa, käsitöitä harrastaisin ihan taatusti. Ehkä en myöskään olisi lähtenyt kotikaupungistani.

Näitä tilasin Etsystä (joka muuten ei vie vain pikkurilliä, eikä koko kättä, vaan koko kropan). Pari puuttuu kuvasta, koska ovat jo käytössä. Herkullisia, ihanan kiusoittelevia!

7 kommenttia:

tea kirjoitti...

Näinhän se on... jos olisin menny vasemmalle enkä oikealle, niin missä olisin? Pienetkin valinnat vaikuttaa suuresti elämään! Esimerkiks: Jos en olis ostanu Ipodia ja kuullu podcasteista ja löytänyt sitä kautta Ravelryn, niin kuinka paljon yksinäisempi olisin, kuinka MONTA ihanaa ystävää vähemmän minulla nyt olis???

Hali... äidit on tärkeitä, mut niin voivat olla myös isoäidit, tädit, opettajat... ;-)

routa kirjoitti...

onnittelut uudesta aluevaltauksesta:).
Ihania, varsinkin tuo isomman lampaan kuvallinen.
Läheiset ihmiset vaikuttaa aina, kuka mitenkin, läsnäolollaan tai olemattomuudellaan.

Minna kirjoitti...

Olen niiiiiin ylpeä sinusta suomentajana, Villis! Tuntuu hienolta.

Anonyymi kirjoitti...

Tuli paha mieli äitisi puolesta. Aika loukkaavasti kirjoitettu.

Pike kirjoitti...

Hienoa! Onnea ekasta suomennoksesta!!!

Marja kirjoitti...

Kivaa sarjista sait suomentaa. Alkuperäisestä tekstistä vaikea sanoa mitään, mutta tykkään suomennoksesta. Oli ihan pakko lainata kirjastosta :)

RL kirjoitti...

Anonyyminä on niin helppoa tulla arvostelemaan toisia. Minä en nähnyt mitään loukkaavaa kirjoituksessasi.

Lähetä kommentti