Pehmeyttä

Neulomisinto on ollut koko syksyn enemmän tai vähemmän kateissa. Mikään ei ole huvittanut eikä kiinnostanut, ei langat eikä mallit. Ehkä se johtui osaksi ajan puutteesta, jatkuvasta kiireestä ja väsymyksestä, koska nyt, lomalla, on taas neulotuttanut ihan mukavasti. Villatakkikin on työn alla, mutta se tuntuu edistyvän niiiiiin hitaasti, joten joulupäivänä vaihdoin tähän vähän sutjakkaampaan työhön.

Malli: Coquille, tosin muokattuna rajoitettuun langanmäärään (eli paljon pienempi kuin tuo ohjeen pieni). Tämä täytynee toteuttaa piakkoin myös ihan normikokoisena (nyt tästä tuli enemmänkin kaulahuivikokoinen, haluaisin ihan kunnon kolmiohuivin). Tykkäsin.
Lanka: Artesano Hummingbird, 100 % alpakka. Ihanan pehmeää ja ah niin ihanan oranssista (eihän kukaan huomaa, että miun oranssi kausi jatkuu yhä?). Kulunki 134 grammaa. Väri Quail.
Puikot: 4,5 mm

Oli muuten harvinaisen hankala huivi pingottaa. En oikein tiennyt miten nuo lyhennetyillä kerroksilla neulotut kohdat olisi pitänyt saada mallailtua, jotta ne aukeaisivat nätisti. Loppujen lopuksi tuossa kärjen kohdalla laitoin niitä päällekkäin, kunhan vaan olivat leveänä. Kissa-avustajat tykkäävät huivin lämpimyydestä ja tykkäsivät tapansa mukaan myös pingottamisesta (Piki ryöstää nuppikset).

Ihanan lämmin ihoa vasten, väri sopii loistavasti talvitakkieni kanssa yhteen. Tätä lankaa miulla on toinenkin vyyhti, mutta tummanpuna-vihervä-sävyisenä (on siis 150 gramman vyyhdeissä).