Jippii! Uusi tietsikka on täällä, ja toimii - noin tsiljoonan asennuksen ja päivityksen jälkeen. Ja vielä olisi ihan älyttömästi asennettavaa, mutta tärkein, RSS-lukija on paikallaan ja blogitkin plarattu läpi. Tässä on parempi, tai minulle paremmin sopiva näppis kuin työkoneessa. Tosin näppis on myös laajempi eli pitää opetella uudet sormien asennot taas - sujunee sutjakasti - joskus kauan, kauan, kauan, kauan, sitten 80-luvulla olin jopa MEKAANISTEN kirjoituskoneiden koululaisten SM-kisoissa Pieksämäellä. En sijoittunut, nopeus olisi riittänyt, mutta liikaa virheitä.
Ne kuukauden takaiset varmuuskopiot.... Ne olivat tässä pöydällä viikko sitten. Eivät ole enää. En löydä mistään. Onneksi vanhemmat löytyy, eikä mitään hirveän tärkeää ole katoamassa... Raivasin jopa työhuonetta (pahimmat sotkut) odotellessani Back-up-levyn tekeytymistä ja kaivaessani niitä cd:itä. Ja kissat pääsivät työhuoneeseen ekan kerran kuukausiin. Vikatikki - kangaspuut ovat yhä edelleen maailman paras kiipeilyteline, toinen verho (se joka ei ole Lundian takana piilossa) tuli alas alle viidessä minuutissa ja kukatkin yritettiin syödä...
Piruuttani käynnistin tänään vielä tuon vanhan raadonkin. Ja kas, tietyssä kulmassa ja tietyssä valossa (makkarin lattialla) näytössä näkyi jotain todella himmeää... Pitäisiköhän kokeilla vielä kerran tykin kanssa?
Herrojen katzikaisten mielestä parasta uudessa koneessa on se laatikko jossa kone tuli ;) Piki piiloutuu sisälle (laatikko on just sen kokoinen, että kissa mahtuu makaamaan kerälle sisään) ja Indy istuu laatikon päällä (joka tosin meinaa rusentua Indyn painosta) ja hyökkäilee etuaukosta Pikiä kohti. Tai sitten Piki tekee jotain ihan omiaan ja Indy tuhoaa = silppuaa laatikkoa tuusan nuusaksi.
Kerta se on open uran ensimmäinenkin. Joku oli pyyhkinyt koevarauslistasta minun kokeeni pois! Eipä ole ennen tapahtunut.
Ja Norotakki on testattu työkäytössäkin - onneksi ilma viileni, muuten olisin joutunut odottamaan tätä testausta vaikka kuinka kauan ;) On se ihana! Ja kuulemma ihan minun väriseni.