EK

TSS eli kaikkien tuntema Toisen Sukan Syndrooma on nähtävästi erinomaisen muuntautumiskykyinen tauti. Se tuntuu tuottavan uusia mutaatioita harva se päivä. Perustaudinkuvahan on se, että ensimmäisen sukan neulomisen jälkeen, toinen kyllä saadaan alulle, mutta sitten homma seisahtuu kuin seinään, eikä etene sitten millään. Syy (eli taudinkuva tahi mutaatiotyyppi) voi vaihdella: tylsä/vaikea mallineule, väärät ja hankalan tuntuiset puikot, katoava tai rikkoontuva puikko, väärä lanka, mahdollisesti loppuva lanka, neuletta häiriköivät kissat/koirat/lapset, jne.

Uusi, itselläni toteamani alalaji/mutaatio on EK = EnnakkoKammo. Ensimmäisen sukan varsi meni tosi vauhdikkasti ja nätisti, värit asettuivat kertakaikkisen kauniisti - ja siinäpä se. Rupesin ennakoimaan toista sukkaa eli pelkäämään sitä jo ennen se aloittamista. Tämä mutaatio vaatii tietynlaiset olosuhteet eikä siis ole ehkä (vielä) kovin yleinen. Käytössä on itse Koolattu lanka, pitkillä värinvaihdoilla, eli kunnolla raidoittuva lanka ja kaunis, kuviollinen mallineule. Mutta. Mitä jos? Mitä jos koolauksessa on sattunut moka? Mitä jos pahuksen käsialani tiukkenee/löystyy (ks. edelliset täällä valmistuneet sukat) toisessa sukassa? Mitä jos nuo ekassa sukassa niin kauniisti asettuvat värit ja sopivasti sattuva mallineule eivät toisessa sukassa kohtaakaan toisiaan yhtä hienosti.... Pitääkö sitten vexlata ja katkoa väriä pois välistä? Vai pitääkö sukka aloittaa viisitoista kertaa ennen kuin olosuhteet ovat ideaalit? Vai? Aikaa meni pohtimiseen ja eka varren tuijotteluun ihan kiitettävästi.

Eka sukka eteni kantapään yli. Varovaisesti. Nimittäin mieleeni oli pälkähtänyt, että jospas ne värit eivät jatkukaan yhtä osuvasti edes tässä ekassa sukassa.... Kantapäillä on tapana sotkea värejä... EnnakkoKammo saattaa siis pahimmillaan sotkea jo ensimmäisen sukan edistymistä! Uskalsin kuitenkin jatkaa - ja huh, toistaiseksi kaikki hyvin, mutta toisen sukan EnnakkoKammo jatkuu vahvana. Lääke? Sitkeä neulominen eteenpäin, tarvittaessa vaikka silmät kiinni ;)