Jotta mami ei olisi aina se joka saa kaikkea kivaa, pääsee käymään kaikessa kivassa ja tapaa kaikkia kivoja ihmisiä, saivat herratkin eilen illalla jotain. Uusi kiipeilypuu! Makkarissa on ennestään sellainen metrin mittainen tolppa tuota ruskea-beessiä, suunnattoman suosittu. Olkkarissa on ollut pieni Taloustalon kiipeämisteline, mutta se sopi silloin vuosi sitten pikkupennuille paremmin. Nyt tuli iso - tämän isompaa ei tähän olkkariin oikein mahdu. Se vanha mahtui ihan hyvin (ilman sivutasoa) tuonne alas, luola näkyy hyvin, taso juuri ja juuri.
Ensin piti vähän arastella ja pahvilaatikko kiinnosti paljon enemmän kuin itse puu. Mutta kyllä siinä yöllä riekuttiin - kuulin ;) Yllättäen Piki tuntuu uskaltavan paremmin, tykkää lojua tuolla ylhäällä. Indy kulkee reunapuita pitkin ja arastelee ylätasannetta (vaikkei just tässä kuvassa), ehkä koska se on vain kangas, eikä siis kova ja vankka. Kummallekkin sattuu hassuja lipsahduksia, melkein putoamisia ja silloin ovat ilmeet äärimmäisen noloja...

Äsken tuli postissa viimeinenkin kirja BookDepositoryltä. Color in Spinning. Taas niiiiiin henkeä salpaavia värejä, että tahtooooooo oppia loistavaksi värjääjäksi. Ja tietysti kehrääjäksi. Kehrääminen vain on hidastunut, sillä näköjään myös kehrätessä voi olla ufoja..... Eli yksi rulla vihreää on valmiina, mutta kun en enää ole varma haluanko sittenkään kerrata sitä sen viininpunaisen kanssa jota on tulollaan, vai pitäisikö kehrätä seuraavaksi se tummanvihreä merino vai haluaisinko sittenkin enemmän kokeilla mitä toissapäivän värjäyksistä tulisi? Huoh...