Pihalle päästiin. Kukat ovat kivoja runnottavia, mutta kaikkein mielenkiintoisinta (jos naapurit eivät ole pihalla tuijotettavina) on jahdata mitä tahansa lentävää. Aikuisempi Indy enää harvemmin loikkaa perään, nauttii vain ihanasta raittiista ilmasta silmät puoliummessa, onnellisena. Piki-beibi loikkii ja kirmaa.
Täällä on jokin lentävä, sellainen valkoinen ja isosiipinen! Ja muovilammikko täynnä järvivettä on petollinen.... Kolme kertaa molskahti.
Sillä välin emäntä, joka ei voi jättää näitä velikultia yksin pihalle.... Jahtaa itikoita (harmi kun ei ole enemmän käsiä) ja kehrää:
Nyt tätä kirjoittaessa, Indy makaa keskellä keittiön pöytää erittäin leveästi, nojailee läppäriin ja tuijottaa.... ulos... Tosin ensin piti käydä oksentamassa pihalla syödyt heinät huushollin ainoalle lattialla olevalle matolle.Eilen vihdoinkin pesin ikkunat. Makkari ensin, ihan oikeaoppisesti ikkuna auki jne. Kissoja kiinnosti _lievästi_ . Loput ikkunat pestiin avaamatta niitä, mm. seisomalla kukkapenkissä. Indy kosti. Kun pesin työhuoneen ikkunaa, katti istui kirjoituspöydällä ja raateli talouspaperirullaa... Laitoin makkariin ja olkkariin ensimmäisen kerran ikuisuuksiin ihan oikeat pitkät verhot. Vielä toistaiseksi vajaa vuorokausi tapahtuman jälkeen ne ovat vielä ikkunoissa ;)
Muistakaa paikkakuntalaiset ja ohikulkijat! Huomenna klo 14 alkaen Kamanassa neulontaa!
