Huokailen ihastuksesta! SNYn lokakuun paketti tuli, ilman mitään ennakkovaroituksia ;) Ajoituskin oli loistava - ensimmäinen työpäivä loman jälkeen on aina rankka. Kaunis, kaunis kaulahuivi, unelman pehmeä, silkkivillaa? Väri sopii loistavasti kaikkien takkieni kanssa (muinaismuisto - 94 tummanvihreä talvitakki, kirkkaan punainen toppatakki ja kirkkaan vihreä untuvatakki, ja tietysti rakas kaislakerttuneule, jota käytän takkina nyt juuri). Nameja - suklaa on jo tuhottu! Toiset ovat sen verran terveellisemmän oloisia, että niitä voinen mussuttaa töissä ;) Kortti ja silmukkamerkkejä! Näitä olen mestari kadottamaan, eli tarve oli erittäin akuutti. Kolme
Lumisiiviltä, sellaisia ohuisiin puikkoihin (joista minä niin tykkään) sopivia. Nyt pitää kehittää joku hieno sukka- tai hanskamalli jossa voisin näitä heti käyttää (ehkä siitä Secret Woolin ihanasta langasta). Toiset ovat
Maartsilta, jonka tapasin ihan livenä Seinäjoen messuilla - tosi hauska sattuma! Kummatkin ovat kauniita, paketin siniseen teemaan sopivia. Kiitos SNYni tosi mieluisasta paketista!
Kehräys jatkuu. Kissat kehräävät kanssa, Piki sohvalla ja Indy on yllättäen löytänyt lapsuuden (no, sanotaanko, että ensimmäisten kuukausien) nukkumispaikan. Eli vaihdoin olkkarissa järjestystä muutama viikko sitten, sohva päätyi vanhalle paikalleen naapurin seinää vasten ja nyt Indy nukkuu sohvan selkänojalla - ei tipu kovin helposti, sohva on muhkea (ei aikoinaan mahtunut ovesta, vaan tuotiin sisään makkarin ikkunasta).
Hassua ja kivaa. Eilen ei huvittanut ajatella töihin mennä puolen pennin vertaa - lähinnä väsytti, ärsytti, kiukutti, masensi. Mutta aamulla riiviöt herättivät minun hitusen vaille kuusi, ystävällisesti, kehräämällä ja kas, päivä olikin tosi mukava, aurinkoinen (siis kuvaannollisesti, ei se aurinko oikeasti paljoa paistanut). Ehkä se johtui siitä, että silloin viime viikolla jaksoin mennä tekemään sen tylsimmän homman kaikessa rauhassa ja nyt lukkarien tekeminen (opettamisen ohessa) alkoi sujua tosi näpsäkästi. Joka tapauksessa, töissä oli kivaa :)
Kehräys jatkuu. Kissat kehräävät kanssa, Piki sohvalla ja Indy on yllättäen löytänyt lapsuuden (no, sanotaanko, että ensimmäisten kuukausien) nukkumispaikan. Eli vaihdoin olkkarissa järjestystä muutama viikko sitten, sohva päätyi vanhalle paikalleen naapurin seinää vasten ja nyt Indy nukkuu sohvan selkänojalla - ei tipu kovin helposti, sohva on muhkea (ei aikoinaan mahtunut ovesta, vaan tuotiin sisään makkarin ikkunasta).
