Sitten, SNY, 100% villaa? Jos näin, on sen täytyy olla merinoa. Mutta silti kallistuisin piskuiseen silkkimäärään myös, koska se tuntuu niiiiiiiin pehmoiselta :)
Vielä. Tänään, ihan tosta noin vaan päähän pistona, sisustamista. Kangas, punaista puuvillaa (halpaa ale-sellaista) oli ostettu jo ainakin kolme vuotta sitten (eli ajalla ennen blogia). Siellä se oli maannut yläkomerossa työhuoneessa ja odottanut tilaisuuttaan.
Eilen Indy ja Piki erittäin taidokkaalla yhteistyöllä - mene sinä tuonne verhon taakse piiloon, niin minä sitten juoksen ihan hiiiiirmu lujaa makkarista, jarrutan ja törmään sinuun, sitten sinä muka säikähdät (vaikka verhosta kyllä näkee läpi) ja sitten painitaan - tiputtivat verhon taas. Ja sen jälkeen vielä jompi kumpi uitti sen ruokakupeissa kulman takana keittiössä. Toinen verho oli tiputettu jo viikonloppuna, ja se on jossain vaiheessa uitettu jossain nesteessä, siinä on semmoinen ruskea rantu.... Yksi verho oli vielä ylhäällä. Mutta nuo pitäisi pestä. Ei huvita. Toiset verhot on, mutta ne on kesäverhot! Eli kaivelin vanhan kankaan esille.
Onneksi kangas oli valmiiksi paloiksi leikattu, muuten tämä olisi saattanut lössähtää heti alkuunsa. Yläreunojen surautus ompeluapulaisten avustamana. Aina kun sain yhden valmiiksi ja ripustin sen kangaspuiden päälle odottamaan seuraavaa, jotkut kävivät painimassa ja juoksemassa ja kiskomassa verhon alas jotta siihen voisi kietoutua painimatsin pyörteissä.
Verho nro 1 ylös alareunan mallailua varten. Mitä jos....? Kyllä, uhkarohkeaa, mutta testataan. Eli laiska ompelija teki vain pienet käänteet sekä ylös ja alas ja nyt verhot ovat sillein oikein upeasti, luksukselta näyttäen, sisustuslehtimäisesti lattialla kasassa - ylipitkät siis, tarkoituksella. Tiedän. Kissat tulevat rakastamaan näitä ;) Silittäminen oli muuten äärettömän mielenkiintoista seurattavaa karva-apulaisten mielestä - ainakin se vaati todella kiinteää tuijottamista.
Alunperin, silloin vuonna x ennen kissoja, tarkoitus oli myös ripustella semmoisia jouluisia pikkukoristeketjuja ylhäältä verhonipuista koristeeksi. Jostain syystä en nyt edes harkitse moista....Vaihdoinpa varmuuden varuiksi kissojen ruokakupit tuosta verhosta vasemmalla olevan kulman takaa keittiön vastapäiselle seinälle. Samalla tosin pöytä piti työntää tuohon seinälle ja sillä seinällä on yksi amppeli.... nyt, jos joku viisas kissanryökäle tajuaa, pöydältä yltää siihen kuningaskissukseen....
