Eilen tapahtui kuitenkin jotain kummallista. Taustaa. Kun lähden töihin (tai jonnekin), Piki ryntää AINA eteisen lattialle, välioven eteen selälleen rapsutusta ja hyvästejä varten. Indy tulee joskus istuskelemaan eteisen matolle ja antaa armollisesti silittää kerran. Jos kupissa on juuri annettua ruokaa, Indy ei tule vaan syö rauhassa (tai siis ahmien sikamaisesti). Piki tulee AINA. Eli asioiden arvojärjestys on kissoillakin erilainen.
Eilen, illalla, kun tässä luin blogeja, Indy tuli vapaaehtoisesti käsieni viereen kehrämään, rapsutettavaksi. Kummallista. Vielä kummallisempaa oli se, että nukkumaan mennessä Piki olikin jaloissa ja Indy käden ja olkapään päällä kehräämässä. Toinen kerta kehräystä yhden vuorokauden sisällä. Erittäin kummallista. No, just nyt on normaali päiväjärjestys ja Piki käsien päällä.
Nämä ihanat kielipelleilijät olivat tänään olleet taas ahkeria päivän aikana. Matot rutussa - normaalia. Kultaköynnöksen (kattoamppelissa) loputkin yli 40 cm katosta roikkuvat lehdet riivitty alas - kohtuullisen normaalia. Imuroidessa löysin kaksi puunapin puolikasta, eli sohvatyynyn irtopäällisen kolmesta napista 1½ oli purtu irti - missähän se yksi puolikas on? On niitä tähänkin mennessä käyty jäystämässä, mutta... Ja äsken kun tulin suihkusta, ovella tuli vastaan minikokoinen mandariini. Se kaksi viikkoa sitten ostettu sitruspuu... Jalkapallo tietenkin. Pääsin myös todistamaan kun Piki haki sieltä toisenkin jaliksen. Eikös kissojen pitäisi inhota sitruksia?
