29. lokakuuta 2008

Marraskuu

Onnea on...
... lankapaketti postilaatikossa ihan yllättäen! Kiitos Marja!
... hellyyden kipeä kissa tai kaksi.
... hyvin sujuva pitsineule.
... viikon selkä on taitettu.
... lähetetty paketti ja ajatus toisen ilahduttamisesta.
... keksitty idea Salaiselle kirjaystävälle.
... söpöt seiskaluokkalaiset, jotka lohduttavat opea, että nuo "mölyapinat" ovat aina olleet tuollaisia...

Ei niin onnea...
... kipeä käsi.
... kipeä kantapää.
... niin kaaosmainen työpöytä, etten enää itsekään löydä mitään.
... kukkamullat lattialla.
... lauantai on pyhäpäivä - pakko kai käyttäytyä sivistyneesti ja siivota jo perjantaina...
... todella omituiset unet viime yönä (Ei meidän Mammalla koskaan ole ollut ajokorttia?!?! Enkä minä osaa neuloa pyöräillessäni reittiä Keuruu-Mänttä-Vilppula kauniissa kesäyössä?)
... startitis uhkaa iskeä...


Kuten jo Helmikselle kirjoitin, mielestäni marraskuu on vuoden kaameinta aikaa: pimeää, synkkää, märkää, masentavaa, ahdistavaa, kiireistä, haluan-vetäytyä-peiton-alle-piiloon-olotilaa. Tänä vuonna kaksi asiaa (kissojen lisäksi) pitää hengissä: lapaskuu (hauskaa yhteistä) ja Tampereen messut (hauskaa yhteistä, tapaamisia, kohtaamisia, lankoja, villoja, värejä, ystäviä).

Miten olisi muuten yksinkertaisinta toteuttaa pystyraidalliset sukat? Kuitenkin perinteisesti sukkapuikoilla, paksumpia raitoja (ei yksi harmaa oikea silmukka, yksi musta oikea silmukka)...