24. marraskuuta 2008

Kiitos!

Hömmelö, rakas karvakasani on ihan ok! Muistatteko kun vuosi sitten syyskuussa Indy oli vielä niin pieni, ja kipeä - silloin käytiin tohtorilla kuvattavana, kitattiin parafiiniöljyä ja syylliseksi huonoon olotilaan paljastui muovinen leluhiiren kuono. Taas sama juttu. Eli illalla pienen pienet kakkakikkarat ja nukkumaan tiukasti mamin kainaloon. Yöllä heräsin neljän aikaan ääniin - joku oli syömässä - syöksy katsomaan kumpi - Indy! Silti aamulla hitusen vaisu. Kävin töissä, kotiin tullessa joku oli taas oksentanut keittiön matolle (vastahan sen aamulla putsattuna laitoin lattialle). Indy pyöri jaloissa ja suuntasi pian laatikolle, jossa oikeaa paikkaa etsittiin kauan ja hartaasti ympäri pyörien. Ja sitten kaikkien aikojen upein hajupommi-lörtsy. Yäks. Ja seasta löytyi taas leluhiiren kuono. Tästä lähtien herrat saavat lempilelujaan vain ja ainoastaan yhden kerrallaan (ei ne kuitenkaan yhtä aikaa leiki, aina toinen leikkii ja toinen katsoo) ja vain silloin kuin minä olen haukankatseeni kera vahtimassa. Mutta olen kyllä niin onnellinen kun tuo möhömaha syö taas kuin hevonen ja mouruaa kuin pahainen mölyapina ja vetää rallia Pikin kanssa.

Kiitos ihanille kanssaeläjille! Mouuuuououuouuuuuu!

Neulojille myös helpotuksen huokaus. Ravelryssä käytiin viime viikolla tiukkaa keskustelua langoista, ja jostain lähti liikenteeseen huhu, että Maijaa ja Jannea oltaisiin mahdollisesti lopettamassa. Ei olla. Paikallisen lankakauppiaani (Palaranta) omistaja soitti maahantuojalle (Nordia) ja kysyi suoraan. Ei olla lopettamassa. Eri asia sitten jos Gjestal kaatuu maailmantalouden myrskyissä, mutta sitten kuulemma on joku joka haluaisi ottaa ko. langat tuotantoonsa (en muista kuka/mikä). Maija on minusta erinomainen peruslanka. Hyvälaatuinen, riittävän ohut, ja ennen kaikkea upea värivalikoima, joka ei vaihdu vuodenaikojen mukana.

Eikä ole synnytys lähtenyt käyntiin (tai ei ainakaan ollut neljän aikaan kun soiteltiin). Seurataan tilannetta.