Varoitus: en ota mitään vastuuta tämän bloggauksen vääristä tai puuttumattomista linkeistä, väärin muistetuista ihmisten nimistä, unohdetuista putiikkien nimistä tahi kirjoitusvirheistä. Minä olen väsynyt (suorastaan uupunut päiväunista huolimatta) mutta onnellinen!
Aamulla herätys klo 5.45, bussi lähti klo 8.00 tai oikeastaan kaksi bussia, meidän oli sellainen ei ihan mini, mutta melkein. Kuski ei oikein tainnut tietää minkälaista on olla käsityömessulaisten mukana, koska ei pois lähtiessä tajunnut avata tavaratilan luukkua, enkä minä jaksanut kinuta, vaan istuin sitten 1½ tuntia kaikki kassit sylissä. Hän myöskin loppukiittelyissään toivoi päivän olleen oikein mukava, että ensi vuonna samalla kaavalla uudestaan - minä ainakin olisin ehdottomasti tarvinnut lisää aikaa!
Molemmat hallit ehdin juuri ja juuri kahlata läpi, paljon oli sellaisia pikkuisia putiikkeja, joista en ollut koskaan ikinä kuullutkaan. Ostoslista unohtui kotiin, tavattavien ihmisten lista hukkui jonnekin hallien lattialle... Tapasin kuitenkin 15 ihmistä blogimaailmasta - jos oikein muistan ja laskin. Ehdottoman tärkeää ja mukavaa oli tavata tämän syksyn hemmottelijani, SNYni. Meillähän oli treffit Titityyllä ja minä en kyllä olisi tiennyt ketä tunnistaa ja miten, mutta SNYni tunnisti minut. Ihanien pakettien kokoajaksi paljastui Päivikki Piirongista, ja vielä hän toi ilokseni teetä ja orkidean!!! Kuulemma kukka on "ei enää asiakkaille"-kunnossa, ja sen kestosta ei ole takeita, mutta on se niin kaunis! Kissat haistoivat kerran ja ovat jättäneet rauhaan - ehkäpä minun pitäisi ryhtyä kasvattamaan orkideoja, muut viherkasvit kun olivat taas vaihteeksi eilen joutuneet kidutuksen kohteeksi.... Kiitos!!! Unohtui muuten kysyä sinulta, tuon viimeisen paketin postileimasta, oletko sieltä kotoisin? Veljen avoke on.
Tietysti piti käydä myös Lennun luona. Lennuhan lahjoi minua täysin yllätyksellisesti alkusyksystä, joten nyt oli minun vuoroni yllättää. Vein mukanani ne ihkut cadenza-hansikkaat. Onneksi olivat sopivat! Ristipistoja tein joskus vuosia sitten, viimeksi varmaan noin 10 vuotta sitten ison liinan kaverilleni 30v. lahjaksi. Vasta Lennun kautta olen oppinut tuntemaan ranskalaisia, aivan mielettömän ihania pistelyjä ja pikku hiljaa on alkanut taas kutitella neulasormea.... Joten mukaan tarttuivat ylläolevat. Puikot olivat pakko-ostos - bussissa huomasin yhden 2,25 mm napsahtaneen poikki.
Riiviöille ei löytynyt leluja, elän toivossa, että joku joskus keksisi ne ikuisesti kestävät ja kiehtovat kissanlelut.... Mutta tämä ylläoleva kyltti löytyi oveen. Täytyy huomenna päivänvalossa mallailla, ongelmana nimittäin saattaa olla, että ovi on hyvin tumma ja tuo kisu ei ehkä erotu. No, sitten sudin sen vaaleammaksi.
Kuvista puuttuu Pia Westerholmin tilkut, Ideran kortit ja iiiiiiso ostos. Siis ensin löysin ryijypaketin. Rehellisen punaisella pohjalla valkoinen sydän. Palasin myöhemmin hakemaan sitä - loppu. Varsinaisen yrittäjän mies ei löytänyt niitä lisää eikä saanut itse kauppiasta puhelimella kiinni. Lupasin palata asiaan netitse. Mutta puoli tuntia ennen kotiin lähtöä kävin vihdoin Pirkanmaan kotityön putiikissa ja siellä, hyllyn päällä, loisti MINUN ryijyni. Se mitä olen etsinyt jo vuosia! Järkevän kokoinen, rehellisen ja loistavan värinen, simppeli kuva. Ehkäpä riittävän lapsellinen ;) Ei aavistustakaan milloin minulla on aikaa edes aloittaa tätä....
Lankaa? Kyllä. Vaikka C-hallin kierreltyämme, mukanani oli vain ja ainoastaan tuo yläkulmassa oleva Trekking-vyyhti (Tapion kaupasta - heh, Tapio tunnisti minut!), ja aloin suorastaan epäillä olevani sairas, kun ei mitään oikein tehnyt mieli ostaa... No, asia korjaantui kyllä. Ylemmät Norot Priimasta (suunnitelma on, tai oikeastaan kaksikin.... kämmekkäät tai hanskat). Shibui Knitsit Titityyltä (suunnitelma on, sukkia, ensin vaaleammat vihreät ja tummemmat erikseen pari kummastakin ja sitten jämistä raitasukat) - Oi että tykkään Tiinan matkalaukku-tiskipöytä-sisustuksesta! Alempi Noro Lankakaupasta (no, sukkia tietenkin). Ja pellavat (kehräyksen kokeiluun) Raijan Aitasta.
Tämä ihana tunika tarttui mukaan ihan ex tempore Vehkomäeltä. Pitää näköjään mennä Tampereelle asti jotta saisi ostettua kotikunnan paikallisia tuotteita. Kaverini etsi vaatetta joka menisi päälle isoissa juhlissa ensi viikonloppuna - kaverin laskettu aika on joulukuun alussa. No, hän siis sovitti ensin, ihastui ja osti (mustan punaisella palleroisella ja tuo pallo muuten asettui kertakaikkisen södesti suoraan massun päälle) ja pitihän minun sitten myös kun olin aikani hiplaillut ja huokaillut tuota ihanaa oranssia....
Ketäs sitten tapasin? Ihania ihmisiä, jotka tuntuivat heti vanhoilta ystäviltä. Ihmisiä jotka intoilivat yhtä paljon langoista, koko messuista, näistä tapaamisista, blogeista. Ihmisiä jotka ymmärtävät, että hulluutta on monenlaista :) Kiitos, ihanaiset. Muistaakseni siis (SNYn ja Lennun ja TitiTyyn Tiinan lisäksi): Teisa, Maartsi, Johanna , SatuU, Aamun Kajo, SatuH, Niina, Midori, Tarja, AnneM, Katiija, Satu ja Laura.
Ainoat piskuiset miinukset: Jossain vaiheessa huomasin olkapäälläni jonkun jäätelöä.... Aikaa oli liian vähän. En löytänyt niitä ihania keraamisia nappeja joita hamstrasimme porukalla Seinäjoen messuilla. Cadenza oli ihan loppu. Enkä ehtinyt tavata Turusta tullutta kaveriani!!! No, ehkäpä hänellä joskus olisi aikaa tulla kylään kissoja katsomaan.
