Odotusta

Kiitos! Huivi on kaunis, herkkä. Lanka on käsittääkseni sitä ohuinta, ns. huivilankaa. Minusta se tuntui jotenkin pellavamaiselta neuloessa ja nyt valmiinakin. Helppo lanka neuloa, ei halkeillut laisinkaan. Väri on todella taianomainen, sillä se on välillä niiiiiin harmaa (Huom! Tykkään harmaasta.), välillä loistavan vihreä, täysin valaistuksesta riippuen. Kiitos ihanista kommenteista.

Ei kuvan kuvaa, kun ei ole yhtään käyttämätöntä mukana tikulla tai valmiiksi ladattuna. Olen siis vihdoinkin esikoisvahtina. Kakkosta on synnytetty koko päivä, mutta iltakuudelta saadun tilannetiedotuksen mukaan ei homma oikein edisty. Joten jos sama jatkuu, olen huomisillankin leikkimässä lapsellista :) Ja mikäs tässä toistaiseksi on ollut ollessa (pakko kirjoittaa toistaiseksi, koska jos en niin tee, sitten yöstä tulee kaamea). Ei yhtään kiukkukohtausta tai itkua. Lähti hoidosta mukaani ihan nätisti (muisti auton merkinkin oikein, 2v8kk), söi käsittämättömän hyvin ja kiltisti (Tosin luettiin samalla varmaan 15 Muumia.... "Juttele tästä" = lue.). Suostui jopa ottamaan yskänlääkettä ja pesemään hampaat.

Itse en varmaan saa ensi yönä pahemmin nukuttua: vieras sänky. Oman tyynyn toin kyllä mukanani. Vieras kissa vieressä - tai no, Hilma. Mutta kun on vain yksi kissa vieressä, ja se ei suostu tulemaan kainaloon.... Pikiä ja Indyä on kamala ikävä, vaikka me tuossa illalla kävimme ruokkimassa, leikittämässä ja hellimässä herroja. Ja samalla Esikoinen leikki innoissaan: Rukkini (Sonata) oli laivan ruori, tyhjä talouspaperirulla välillä kiikari, välillä pyssy. Unta kaikottanevat myös oudot äänet ja ikkunasta näkyvät oudot valot. Tai sitten vaihtoehtoisesti nukun kuin tukki ja näen kummallisia unia.

Nyt SharpReader tikulta esille ja lukemaan teidän blogejanne. Tai jospas ensin uskaltaisin käydä suihkussa, poju on nyt nukkunut melkein tunnin.