Onneksi

Onko ihan varma, että kalenteri ei valhettele? Jotenkin tuntuu, että tänään on perjantai ja 13. päivä. Aamulla ensin kellahdin tyylikkäästi (tai vähemmän tyylikkäästi) nurin pihalla lehteä hakiessani. Onneksi kädessä ollut kissanhiekka (oikeasti pelletti) pussi ei hajonnut.... Töissä 50% englannin opettajien vahvuudesta oli sairaana (=2 kpl). Ihana, hyvä luottosijainen, mutta kyllä se silti itselle lisätyötä tiesi (onneksi nämä sairastajat ovat kyllä vastavuoroisesti auttaneet meikäläistä niiiiiin monta kertaa - auttoi jaksamaan). Olen myös hävittänyt syksyn ranskan ylppärin sen ainoan kuullun ymmärtämisen tehtävävihkon.... Mistähän kehtaisi kysyä kopiota? Luulin myös hävittäneeni keskiviikoksi tekemäni kokeet, mutta onneksi ne löytyivät kopiokoneen luota....

Vesimaksujen tasauslasku tuli. Miten ihmeessä olen onnistunut tuhlaamaan miltei tuplasti vettä tänä vuonna? Ei, vessanpönttö ei lirise omiaan, yksikään hana ei vuoda. Punastellen täytyy myöntää, että rankkoina aikoina rentoudun tulikuumalla ja _pitkällä_ suihkulla.... Ja onhan sitä tullut läträttyä villojen ja värjäysten kanssa. Ja asuuhan tässä huushollissa itse asiassa minä + 18 kissahenkeä ;) Eikös yhdellä kissalla ole yhdeksän henkeä?

Ei edes mitään kivaa postia. Eikä mitään kivaa telkkarista. En jaksanut neuloa. Plarasin neulekirjoja ja lopulta luin Ann Cleevesin dekkarin White Nights loppuun. Siis tähän mennessä hyvin kirjoitettu, mielenkiintoinen (vaikkakaan ei niin otteessaan pitävä kuin Donna Leonit) dekkari. Mutta voi pihlajanmarjat miten typerä loppuratkaisu! Ihan kuin kirjailijalta olisivat vaihtoehdot loppuneet, murhaaja on löydettävä, mutta kun.... Ärsyttävää.

Onneksi on:



Ikeahiiri on mainio lelu, pitkästä aikaa. Nämä katzit ovat ihan kuin lapset jossain mielessä. Esim. ne kyllästyvät leluihin. Leluja on hyvä vaihdella. Eli osa piiloon välillä ja sitten kaivetaan vanhat "uusina" esille. Ja riemua riittää.

Niin, ja onneksi olette tekin olemassa. Kiitos säärystin kommenteista! Testikäytössä tänään. Voi kun olisin muistellut viime talven ajatuksia ja tehnyt niistä koko koiven mittaiset - siis nivusiin asti. Mutta nätit ovat :)