23. tammikuuta 2009

Tahtoo

Kummallinen viikko tämä mennyt. Ei mitenkään kauheasti menoja, mutta niihin harvoihin ei sitten millään jaksaisi vääntäytyä. Väsynyt, nukuttaa, mutta jotenkin kuitenkin positiivisempi olo näin loppuviikosta. Ehkäpä se on tuo salaperäinen valoilmiö, joka tänään vajaan tunnin viivähti ilahduttamassa. Olin jo kotona ja yritin imeä sitä valoa sisäiset akkuni täyteen.

Kehrääminen  pyörii taas mielessä. Haluaisin yhdistää eri villoja karstaamalla. Miten se onnistuu käsikarstoilla? Haluaisin yhdistää ehkä myös eri kuituja efektiksi, tai miksi ei jopa jotain kimaltelevaa (minäkö??? Sairas.) Karstausrumpu olisi jotain ihanaa.... Ja miksi en voisi sellaista hommata! Maksaa, mutta huonomminkin voi rahansa tuhlata. Torstai-iltan Kuningaskuluttajassa vieraili mies, joka harrasti musiikin kuuntelua. Oli rakennettu (avioliiton kustannuksella) oikein erityinen kuunteluhuone, oli kajarit 35 000 euroa ja vahvistin 28 000 euroa.... Eli ei yksi karstarumpu vielä maailmaa kaataisi. Mutta mikä malli? Millainen piikkitiheys (tai mikä se nyt onkaan)? Mistä? 

Kerin äsken lankaa - käsin, koska kerijälaite on olkkarin hyllyssä kiinni, enkä näe sieltä telkkaria ja piti katsoa taitoluistelua (ainoa urheilulaji jonka katsomisesta todella nautin). Kerin kaksi eri lankaa, koska en tiedä kummasta tekisin. Kummassakin on loppumisvaara. Toista ei saa lisää, toista saa jos itse kehrää... Kummankin kyllä periaatteessa pitäisi riittää. Jospas tekisi kummastakin? No, kummasta ensin sitten? Kyllä elämä on hyvällä tolalla jos ei tämän vakavampia ongelmia keksi perjantai-illan ratoksi ;)

Kiitos muuten Norojen varvasmokakommenteista! Totta, käy hyvin testaussukista, vasemman ja oikean erottaa nätisti, eikä kukaan muu huomaa kuin minä. Paitsi jos tuijottelee varpaitani pitemmän aikaa tosi lähietäisyydeltä. Kukahan niin tekisi ;)