13. toukokuuta 2009

Kräärh!

Viikko puolessa. Toisaalta tuntuu, että läkähdyn tämän kiireen ja paikasta toiseen säntäilyn alle. Toisaalta tietyllä tavalla innostaa. Sain tänään vihdoinkin houkuteltua puolet lähihoitajista puhumaan englantia julkisesti. Kaikki saivat viestin perille, ymmärsivät toistensa puhetta, ehkä toivottavasti ylittivät jonkinlaisen kynnyksen. 

Toppi valmistuu ehkä joskus. Ehkäpä jopa viikonloppuna, jos ei ihmeitä tapahdu (=lanka lopu). Takaosa on valmis, etuosa hieman ohi kainaloiden. Huomenna otan kokoussukat mukaan (taas Tampereelle, kuten myös pe), mutta toisaalta tekisi hirmuisesti mieli aloittaa jotain ihan uuttakin, kolmanneksi harmittaa kamalasti, etten ole ehtinyt kehräämään jotain sopivaa mukaan otettavaa ja neljänneksi vielä harmittaa, etten ole ehtinyt ompelemaan vaikka kauheasti tekisi mieli. Kesälomalla.

Ihan kuin pitsiä. Puun veistokselliset oksat ja piskuiset lehdet. 

Kätsylän poppana on pysynyt yli vuorokauden lipaston päällä - saavutus! Mikään muu ei nimittäin ole pysynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Ja Indy loikoilee sen päällä kuin Kongon kuningas. Heräsin viime yönä ennen neljää siihen kun joku karvainen otus hyppi naamani päälle ja päästeli kummia ääniä - "kräääärh!" - hämähäkkijahdissa.