Osansa saattaa kyllä olla silläkin, että lanka on kertaalleen neulottua ja purettua (ei, en kastellut purettua lankaa, laiska kun olen). Lanka ei myöskään ole rakastamaani joustavaa villaa, vaan rayonia ja puuvillaa - julma lanka siis. Isoimmat kolot kuvassa ovat kylläkin nurjia. Muuten on olevinaan ihan "sileää".Tästä piti tulla bolero, mutta onkin (ehkä joskus) toppi. Työ vaan takkuaa ja takkuaa, ei kiinnosta eikä innosta. Tuntuu, että neulomisesta kokonaan on kadonnut ilo. Mutta keskenkään en osaa jättää. Tää on pakko saada valmiiksi. Vaikka siitä sitten tulisi epäsopiva (makkarankuori) ja kamala. Lankakin saattaa loppua kesken mutta sitä saa lisää purkamalla yhden huivin ;)
Kävelin tänään sisälle paikalliseen postiin. "Kuin sinä tänne pääsit?" "Ovi oli auki." "Mutta posti on suljettu, ei olla enää auki". Eli meidän kunnan ainoan postikonttorin tarina loppui jo eilen. Ja uusi yrittäjävetoinen avataan maanantaina. Ja minun pakettini (zoomi ja jalka) makaavat jossain varastossa viikonlopun ajan. Juuri kun viikonloppuna ehkä olisi aikaa kuvata.
Meillä on ihana kouluavustaja (entinen oppilas). Hän sai tänään moottoripyöräkortin ja toi sen kunniaksi iltapäivällä kahden aikaan ison piirakan iloksemme!
Tänään rannassa. Oli siellä lokkipariskuntakin vanhalla pesäpaikallaan. Oli myös toinen lintupariskunta, jota epäilen isokoskeloiksi, mutta kattien kanssa en päässyt tarpeeksi lähelle tarkistamaan.
