Edit: kijrotusvihreitä taas. Ja vielä - katit tietävät, vaistoavat, että olen lähdössä jonnekin. Kieppuvat kasia jaloissa, Indy pyrkii syliin!
Varpaita kipristää, kummallisia ajatuksia sinkoilee pitkin kalloa, ei nukuta, heräänkö ajoissa?, miten matka menee? Siis huomenna aamulla aikaisin auton nokka kohti Kokkolaa ja Farmari-messuja! Siis siellä alpakkanurkkauksessa, Mayu Alpacas / Linnunradan Alpakat. En ole ennen Kokkolassa käynyt joten sekin jo jännittää ja lisäksi pitäisi osata kehrätä fiksusti ja hienosti ihmisten kattellessa ja kysellessä. Siis jännittää :)
I'm so nervous and excited! Tomorrow I'll (hopefully) wake up at the break of dawn (well, not really that early, because the dawn breaks ridiculously early at this time of the year) and then I'll drive at least three hours to Kokkola (a town up north-west on the coast). I've never been there before but now I have a really good reason to go. They are having the agricultural fair of the year, Farmari. From this Thursday morning to Sunday evening they're expecting about 80 000 visitors and tomorrow I'm going to spin in public for everyone to see! I should be able answer the questions and spin beautifully at the same time. Nervous!
Ihan vaan harjoituksen vuoksi. Ilun kevättalvella olleen kuituklubin angoraa (paketissahan oli keltaista + ruskeaa + sinistä angoraa). 37 grammaa. Taivaallisen pehmeää, keksittävä jokin neulontajuttu, joka on lähellä ihoa mutta ei joudu kulutukselle alttiiksi...
Just a bit of rehearsing. Blue angora from a Finnish Fiberclub. 37 grams. Sooooo soft.
Joskus vuonna x Maatalousmessut olivat Mikkelissä (välillähän niitä pidettiin vuosittain joka maakunnassa) ja autoja oli meidän kadulla asti... Siis Raviradalta (messupaikka) oli meille noin 2,5 km... Ja 70-luvulla messut olivat Juvalla. Satoi kaatamalla, pelto (=messupaikka) oli yhtä savivelliä, autoa piti työntää useamman avuliaan ihmisen voimalla, jotta saatiin liikenteeseen. Ja me nähtiin Kekkonen! Oltiin sadetta paossa ja katsomassa hevosia jossain tallissa. Turvamiehet eivät jostain syystä häätäneet meitä (luulivatko omistajiksi?), ja me nähtiin Kekkonen ihan läheltä. Se oli sitä aikaa kun Kekkonen oli jumala.
Jotta pysyisin hereillä ajaessani, ostin julmetusti karkkia, keksejä, suolakeksejä ja vissyä. CDt on lastattu autoon, ämppäriin ladattu jälleen kerran Linnunradanliftari ja takaisin päin tullessa minulla on onneksi kyytiläinen pitämässä hereillä. Tosin voi kyytiläinen parka - rassukka aloittaa lukion viikon päästä minun ohjausryhmässäni...
